Mikko Kokko Mielipiteitä, fiiliksiä.

Ylivertainen koulutuksemme?

Mikäli oppositiota on uskominen, niin hallituksen koulutusleikkaukset ja erityisesti korkeakoulutuksen leikkaukset ovat Suomelle pahinta ikinä ja suurin onnettomuus sitten jatkosodan. Yhtään euroa ei voisi koulutuksesta ottaa, tai tie kadotukseen ja Kreikan tielle on selviö. Ainoa pienen kansankuntamme pääoma on hyvä ja kansainvälisesti ylivertainen koulutus - niin väitetään.

Jos maamme koulutuksen tuloksia historiasta luotaa tähän päivään, niin mielestäni saavutukset eivät ole kansantaloudellisesti sellaisia, että tulevaisuudessa näistä saavutuksista tehtäisiin ylistäviä lauluja tai riimiteltäisiin kansallisrunoutta. Hyvästä varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta ja pisatuloksista huolimatta maamme makaa siinä tilassa missä se on. Koulutus ei meitä ole pelastanut, ellei nokian tähdenlentoa suomalaisen koulutuksen ansioksi laske. Rovion tai Supercellin koodarit eivät ole oppineet pelintekemistä ja ohjelmointia koulusta, vaan suurelta osin ja samalla tavoin kuin koodarit ja pelintekejät maailmalla: omasta innostuksesta ja kiinnostuksesta. Koulun ulkopuolella ovat taitonsa hankkineet.

Väitetään että koulutusleikkaukset vievät meiltä mahdollisuuden tulevaisuudesta. Katsoisin itse tätä asiaa siltä kannalta, että miksi ylitsevuotava koulutusylivoimaisuutemme ei ole tähän päivään mennessä kyennyt rakentamaan mitenkään erityisiä menestystarinoita.  Minulla ei ole yliopistomaailmastamme tai ammattikorkeakoulujärjestelmästämme sellaisia mielikuvia, että ne olisivat jotenkin äärimmäisen hyviä, tehokkaita tai ylivertaisia kansainvälisesti. Päinvastoin, näen että tässä pienessä harvaan asutussa maassamme koulutuskenttä on pirstaleinen ja vahvasti osa aluepolitiikkaa. Sinänsä ihan hyvä tarkoitus ja näin se on toiminut ihan hyvin, mutta ei mitenkään ylivertaisen erinomaisesti.

Omasta mielestäni yliopistokentässämme on toden totta kehittämisen varaa. En käsitä, miten Suomen kaltaisella pienellä maalla on ollut varaa kouluttaa verorahoin tohtoreita työttömiksi. Tohtoreiden työllisyyskehitys on heikentynyt viimeiset 15 vuotta, ja nytkin yli 1000 tohtoria on työttömänä. Meillä on pilvin pimein työttömiä maistereita, tai maisterit ovat jopa työskentelemässä koulunkäytiavustajina tai kaupan kassoina. Yhden maisteritutkinnon hinta on 44 000 euroa verorahaa. Meillä toden totta täytyy olla ylivertainen fokus koulutuksessa, jos meillä on tälläiseen työttömään tohtori- ja maisteriresurssiin varaa ja varaa kasvattaa tätä resurssia.

Sellainen merkillisyys on myös olemassa, että tässä maassa mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä nihkeämmin tuo henkilö haluaa lähteä yrittämään tai työllistämään. Julkinen sektori onkin ylivoimaisesti yleisin työpaikka tohtoreilla ja maistereilla, vaikka kaiken järjen mukaan menestyvä kansakunta tarvitsee nuo koulutuksen kirkkaimmat hedelmät yksityiselle sektorille hyvinvointia luomaan.

Ehkä me koulutamme väärin? Ainakaan emme tee montaakaan asiaa oikein. Tai vähintääkin jotain kehittämisen varaa olisi, jotain mikä ei ole rahalla tähän päivään mennessä ratkennut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Ongelma voi olla, että Hankenilta on koulutettu liikaa "taloustieteilijöitä". Ja se, että maassa on perussuomalaista ilmapiiriä?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jos mennään aikaan ennen perussuomalaisia, niin kuinka koet suomalaisen koulutuksen onnistumiset?

Taloustieteilijät lienevät niitä, jotka ovat hyvin insinöörien kanssa työllistyneet yksityiselle sektorille, näin voisin kuvitella. Tietty jos ajattelet että taloustieteilijämme on koulutettu jotenkin väärin ja siitä nämä ongelmat johtuvat niin sekin voi olla mielipide.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

No siinähän tulivat lipposet ja nokiat, eikä wahlroosit vielä täysin sotkeneet asioita. Koulutus oli hyvää ja se jopa antoi mahdollisuuden työllistymiseen. Lamasta nouseminen oli hyvää aikaa niille, joita se ei painanut. Valitettavasti järki alkoi haihtua Jäätteenmäen lyhytaikaisessa ja sen jälkeisissä hallituksissa. Tuli konsulttiyhteiskunta, jonka hedelmiä nyt korjaamme. Timo Soini on innolla rintamassa mukana.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #3

No mitä sanot siihen, että tohtorien työllisyyskehitys on heikentynyt nyt 15 vuotta putkeen? Siinä on 11 vuotta ennen isoja pahoja persujakin. Ja aikaa ennen Jäätteenmäkeä.

Ihan turha tätä muuten perussuomalaisiin kääntää, turhaa suistoa. Oli Soini syyllinen ihan mihin vaan, niin ei ainakaan tähän koulutuspoliittisen tilanteeseen mikä maahan on luotu.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #3

#3
Turun Päivälehden uutisia. Ei se koulutus ollut hääviä silloinkaan. Taso on aina ollut tyydyttävää. Harvoissa paikoissa hyvää.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

No jos tohtoritutkinnon suorittaneineiden työllisyyskehitys kääntyi laskuun 15 vuotta sitten, niin aika tarkkaan mennään myyrä Jäätteenmäen hallituksen liepeille. Pointti ehkä onkin, ettei persujen hallitusvastuu nyt muuttanut mitään. Kuola suupielistä valuen leikkaavat koulutuksesta kepun ja kokoomuksen kanssa. Isänmaa on myytävänä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miksi ihmeessä käännät tätä persuihin, heillä tai heidän hallitusvastuulla ei ole blogin pohdinnan kanssa mitään tekemistä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Itse miellän niin, että jos tohtorikoulutus - ja sen määrä ovat ongelmia, niin se kannattaisi kertoa ennen vaaleja. Mikä puolue on toiminut noin? Vanhastaan tiedetään, ettei maisterisjätkä paljon koulutusta arvosta, mutta miksi sitä ei oteta vaaliohjelmiin tai puolueen peruskirjoihin?

Persut ovat tässä tärkeässä osassa, koska he ovat Nyt hallituksessa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #10

Jos persut on siulle noin kova fetissi, niin ajattele tämä kysymys kokonaan ilman persuja. Leikkaa tästä blogin ilmapiiristä 1v vaikka pois ja ajattele, että persut eivät olet tilanteessa mikään tekijä.

Voitko sitten ottaa kantaa itse asiaan? Vai eikö sinusta ole ongelma, että meillä koulutetaan tohtoreita (ja maistereita) työttömiksi? Eikö mikään ole kuviossa pielessä, paitsi tietenkin persut?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #11

Voin ottaa kantaa toki ilman persujakin. Pointti vain oli, ettei mikään muuttunut vuodessa, eikä tule muuttumaan persujen mahdollisen loppukauden aikanakaan.

Koulutuksen ongelma aina on, että koulutettavia koulutetaan pinnalla oleville aloille, jotka ehkä ovat elinkaarensa loppupäässä samaan aikaan koulutukseen pyrkivien suurimpien massojen kanssa. Tohtorin tutkinto tosin on niin kova juttu, että sitä ei yleensä hattaroille luoda. Maailma on niin paljon muuttunut, että työ- ja oikeusministeri voi Suomessa olla laborantti. Eli akateeminen koulutus on turhaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #15

Tohtorin tutkinto vaatii erityisen kovaa työtä ja tohtori on aiheessaan ehdoton asiantuntija. Käsittämätöntä että tohtoreita on varaa pitää työttöminä.

Tosin tulee niitä hutitohtoruuksiakin joskus, olenko väärässä kun muistelen että Paavo Väyrynen väittelin 1988 tai 1989 siitä, että Neuvostoliitto ei voi luhistua?

Tosin Paavo on työllistynyt ihan hyvin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #15

Eero, tiedätkö että tässä puoluekirjojen maassa koulutus (tai sen puute) ei ole ollut este poliittisiin läänityksiin.

Edellisessä hallituksessa työministeri oli vähemmän koulutettu kuin nykyinen, vaikka Ihalaisella oli sentään ammatti.

Sosiaali- ja terveysministeri oli alkuun ylioppilas. Heinäluoma oli ja on edelleen pelkkä ylioppilas iltalukiosta, mutta toiminut puhemiehenä ja valtionvarainministerinä. Pelkkiä ylioppilaita demareista on Liisa Jaakonsaarikin. On niitä toki muitakin.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #20

Joskus aikoinaan Suomalaiselta oikeusministeriltä vaadittiin oikeustieteellinen suoritettu tutkinto. Eli olet oikeassa, hallitukseen voidaan valita henkilöitä ihan (poliitiselta) kadulta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #21

Ai siuta hiertää eniten se, että ekaa kertaa oikeusministeriksi on valittu joku muu kuin lakimies. Ei se, että tuo ministeri on persu.

Mutta se ei haittaa että tähän mennessä erityisesti demarit ovat panostaneet ylioppilaisiin ministereinään? Ihalaisella muuten ei tainnut olla edes tutkintoa, sillä sitä ei cv:ssä mainita. Vain työväen akatemia ja ammattikoulu.

Vai katsotko että poliittinen katu on paikka, missä ei ole tehty puoluehierarkkiassa pitkää uraa? Esim. Lindman olisi kokenut poliitikko, vaikka on kohtuu nuori ja vain ylioppilas, mutta toiminut demareissa pitkään?

EDIT:
No Leena Luhtanen ei ollut ainakaan juristi, vaikka oli oikeusministeri.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #22

Jeps, Luhtanen on valtiotieteen maisteri. Näyttäisi siltä, että mahdollisimman matala opiskelu on mieleesi, joten jäämme odottelemaan koulutusleikkauksien syventämistä ja loistavaa mututulevaisuutta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #24

Älä lapioi sanoja suuhun. Mahdollisimman matala opiskelu ei ole mieleen, siihen en ole ottanut mitään kantaa.

Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eikä edes hallituksen leikkaaminen koulutuksesta sinänsä ole pohdinnan terä, vaan se, että tehdäänkö ja onko tehty jotain resursseista huolimatta väärin?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Nyt varmaan tehdään oikein, kun kerran koulutuksen resursseja leikataan oikein kunnolla. Timo Soini voi ylpeillä omilleen, että "että vaikka kepu ja kokoomus lupasivat olla leikkaamatta opiskelusta, me teimme sen yhdessä".

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #12

Vähemmän niitä taidetaan leikata kuin edellinen hallitus. Mutta onko sinusta mahdollista että jotain on koulutusfokuksessa pielessä? Resursseista huolimatta ihmeitä ei ole vuosikausiin tapahtunut. Nyt taidetaan palauttaa yliopiston resurssit vuoden 2011 tasolle.

Vai koulutetaanko vain määrällisesti lisää maistereita ja tohtoreita työttömiksi, resurssiksi? Jotta päinvastion pitäisi tunkea lisää resursseja koulutukseen, että saadaan lisää tohtoreita?

Minna Hänninen

Mistä koulutuksen yliarvostus on lähtöisin. Itse muistan nuoruudessani kuulleeni tarinoita vanhemmilta ihmisiltä, jotka kertoivat, ettei heidän nuoruudessaan saanut paljoa käydä koulua; ehkä vain jotain kiertokoulua ja sitäkin väärinpäin :) Heidän piti enimmäkseen raataa kotona töitä tehden, mutta en tiedä, olivatko kaikki vanhan ajan ihmiset sitä mieltä, että koulunkäynti oli mukavampaa.
Vanhoista kotimaisista elokuvista tulee mieleeni ylioppilaslakeissa kesänviettoon saapuvat nuorukaiset, joita ihailtiin kovin, eli arvostus koulunkäyntiä kohtaan oli suurta.

Näistä ajoista on aikaa kulunut runsaasti, mutta onko koulutuksen arvostus vielä yhtä suurta. Muutokset ainakin tapahtuvat hyvin hitaasti.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Oma mummonikin jaksoi aina kannustaa opiskelemaan: pääset Mikko hyviin töihin. Jossain vaiheessa laman jälkeen tapahtui muutos; ei opinnot enää varmistaneet työpaikkaa.

Nyt putkimiehet ja sähkömiehet tienaavat koulutukseensa nähden oikein hyvin.

Minna Hänninen

Maailma muuttuu, mutta koulutus on aina ajastaan jäljessä; niin sisällöltään kuin koulutuspaikkojen lukumäärän suhteen. Voiko asialle sitten mitään jos se johtuu siitä, että asenteet ja arvot ovat ajastaan jäljessä. Ehkä rakennemuutokset tapahtuvat aina liian myöhään koulumaailmassa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #14

Sen mitä olen yliopistoista kuullut, niin eivät ole aina kaikkein nopealiikkeisimpiä instituutioita vastaamaan ajan haasteita.

Muistan joskusn 10v takaa tarinan, kun eräs tuttavani oli jossain tietotekniikan tai digitaalitekniikan luonnolla ja iäkäs proffa piti kauniisti sanottuna luentoa vanhasta tekniikasta. Mutta tenttiä piti.

Minna Hänninen Vastaus kommenttiin #17

80-luvulla amiksessa opetettiin tietotekniikkaa ilman tietokoneita :D mutta eipä tuo haitannut, koska niitä on ennättänyt käyttää sen jälkeen paljon.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Joensuussa koulutus kukkii :). Savonlinnan opettajakoulutus siirtyy Joensuuhun. Tämä erittäin järkevää aluepolitiikkaa, sääli Savonlinnalle. Mitä järkeä on ylläpitää pieniä kampuksia? Näissä riittää säästettävää.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tähän en halua ottaa kantaa kun osuu niin lähelle, sillä olen asunut Savonlinnassa muutaman vuoden ja OKL siellä on tehnyt äärimmäisen hyvää työtä ja sillä on iso merkitys Savonlinnalle.

Se on tietenkin ihan kokonaan toinen kysymys, että pitäisikö koulutusrahoilla tehdä aluepolitiikkaa vai pitäisikö aluepoliittiset rahat tulla jostain muualta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Mitä järkeä on ylläpitää pieniä kampuksia?''

Ei todellakaan mitään järkeä. Suomeen riittää 3 - 5 yliopistoa oikein hyvin. Väestöä ei riitä enempään.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Myönnän ensin kirjoituksesi ansion: Tohtoreita on varmaankin liikaa.

Mutta muilta osin... Mitä oikeastaan sitten haluat tilalle? Lisää sähkäreitä ja putkimiehiä? No, näin saataisiin niidenkin palkkoja ehkä alas, mutta luulenpa, että näiden suorittavan työn tekijöiden kustannuksissa on paljon muutakin korjattavaa kuin koulutusmäärät.

Tohtoreita ja maistereita saadaan paljon, koska yliopistoiden tuloksellisuutta mitataan niiden määrässä. Sinänsähän koulutus on hyvä asia. Todistettakoon tämä insinööreillä, joita meillä on paljon ja suomalainen insinööri on kansainvälisesti, ainakin eurooppalaisesti vertaillen halpa. Se mitä voidaan kysyä on, että onko jokainen humppatohtori oikealla alalla.

Sitten voisin väittää, että koodareista puhut suorastaan puutaheinää. Spesifiä peliohjelmointia ei ole toki ollut, mutta korkeakoulujen tehtävä ei nyt ole eikä pidä ollakaan täsmäsyöttää tietyille firmoille valmiita ammattilaisia. Maailma ja varsinkin tietotekniikka-ala muuttuu niin nopeasti, että julkisen koulutuksen on liikuttava paljon yleisemmällä tasolla, tarjota yleisiä valmiuksia alalle ja yleensä oppimiseen.

Sitten viimeinen kohta: Mistä on tieto, että julkinen sektori on "ylivoimaisesti yleisin työpaikka" tohtoreille ja maistereille? Toiseksi, miksi se nyt on niin erikoisen huono asia? Vainuanko tässä vanhan päättömyyden: "Vain yksityinen sektori luo arvoa, julkinen vain kuluttaa." Miten valtiollisen liikelaitoksen vetämä sähkölinja tuo huonompaa sähköä kuin yksityisen? Esimerkiksi opettajia (maistereita) on julkisella sektorilla töissä n. 80 000 kpl. Näidenkö pitäisi olla jotain muita kuin maistereita?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

En välttämättä halua mitään tohtorien tilalle. Halusin nostaa keskusteluun sen epäkohdan, että koulutus kaikkine resursseineen ei sinänsä ole tarjonnut tälle maalle sitä ihmettä, mitä oppositiosta näiden leikkauksien myötä pidetään jotenkin selvänä menetettäväksi.

Joku osa koulutuksessa kaipaa järkeistämistä. Mikä sen on, ja missä ongelma erityisesti on, sitä minulla ei ole kompetenssia sanoa. Ehkä se on rahoituksessa, jossa valmiit maisterit ja tohtorit tuottavat oppilaitokselle itselleen rahaa, riippumatta siitä onko se kansantaloudellisesti hyödyllistä tai mitenkään optimaalista.

Olen kyllä sitä mieltä, että koulutuksen pitäisi enemmän tähdätä myös liike-elämän tarpeisiin. Opettajina on paljon muitakin kuin maistereita, erityisesti ammatillisella mutta myös ammattikorkeakoulupuolella.

Lisäksi heitin mielestäni ilmaan kysymyksen, että onko tosiaan niin että koulutuskentällä ei olisi varaa järkeistää jotenkin, kun resursseja leikataan. Ja onko pelkästään huono asia kun resursseja leikataan, ainakin jos niiden leikkaamisen kauheutta perustellaan sillä, että maa joutuu kuolioon jos koulutuksesta leikataan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#29

''Halusin nostaa keskusteluun sen epäkohdan, että koulutus kaikkine resursseineen ei sinänsä ole tarjonnut tälle maalle sitä ihmettä''

Varmasti tuo Mikon toteamus on johtanut siihen, että julkisen sektorin työvoiman laatu on jouduttu korvaamaan määrällä.

Siinä ei ole onnistuttu ja nyt ei rahat riitä. Muukin talous sakkaa rankasti, vaikka sieltä koitetaan vähentää väkeä jatkuvasti tehojen saamiseksi nouseviin veroihin.

Käyttäjän JyrkiVetosalmi kuva
Jyrki Vetosalmi

Koulutuksen rapautuminen alkaa ylpeydestämme peruskoulusta. Jos kuudesosa sieltä valmistuneista pojista ei ymmärrä lukemaansa ja monelta puuttuu peruslaskutoimitusten hallinta käytännön tilanteissa - ei ylpeyteen ole aihetta.

Syynä tähän on ylenpalttinen paijauskulttuuri ja vanhempien miellyttäminen sekä etenemisesteiden puute. Seurauksena vastaavasti jatko-opinnoissa alemmalta tasolta aloittaminen ja sitä myötä myös alemmalle osaamistasolle päätyminen, mikä kumuloituu edelleen korkeamman tason opinnoissa.

Uusi OPS ei tule tilannetta korjaamaan. Päinvastoin.

Viva Pisa-tulokset! Edelleen romahtavat sellaiset.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Bloggasin asiasta itse aika vasta
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20...

Koulutusleikkauksen aiheuttamista vaaroista uhkailu on vähintään yhtä spekulatiivista kuin pakkoruotsin poiston väitetyt uhat. Koulutus on pirstaloitunut ympäri maata nimenomaan aluepolitiikan tarpeista. Tosin itse olisin tainnut opiskella Turussa tai Helsingissä Oulun sijaan, ilman tätä aluepolitiikkaa.

Ikävintä tämä on minusta kortistoon jumittuvan maisterin tai tohtorin kannalta. Inhimillisiä tragedioita lienee tiedossa. Sehän ei ole mitenkään tämän kouluttaneen opettajan tai professorin intresseissä.

Kuulemma työllistymisen painoarvoa yliopiston tulospisteissä nostetaan ruhtinaalliseen 2 prosenttiyksikköön. Siis 98 pinnaa tulee edelleen muista kriteereistä, kuten opintopisteistä, tutkinnoista, tiedejulkaisuista.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Lisäksi jos opettajat väittäisivät ettei olisi intresseissä puolustella, erilaisilla uhkilla spekuloimisella, työpaikkaansa eli oppilaitoksensa säilyvyyttä, niin valehtelisivat. Akateemiset kun ovat monesti retoriikan mestareita ja aluepoliitikolle tulee todella huono omatunto jos ei näitä äänenpainoja kuuntele.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#34
OAJ teki jäsenistölleen karhunpalveluksen. OAJ ei ole, eikä ollut tehtäviensä tasalla.
Äänekkäin aina valitaan johtoon, ei älykkäin.

Toimituksen poiminnat

Sivut