*

Mikko Kokko Mielipiteitä, fiiliksiä.

Koulutusleikkaukset ovat siunaus!

Suomalainen koulutuskenttä toisesta asteesta ylöspäin on havaintojeni mukaan osin epäterve. Kristallinkirjas esimerkki vinoonkasvamisesta on maksuttoman koulutuksemme kruununjalokivien eli tohtoreiden jo 15 vuotta yhteen putkeen kasvanut työttömyys. Millään maalla ei ole varaa kouluttaa maksuttomasti tohtoria työttömäksi. Tohtoreiden suhteen toinen ongelma on se, että monilla aloilla nämä työllistyvät yliopistoihin tai muualle julkiselle sektorille, eivätkä liike-elämän palvelukseen, minkä pitäisi olla kaiken lähtökohta pienellä koulutukseen panostavalla ja viennistä riippuvaisella maalla. Meillä on turhanpäiväisiäkin tohtoreita jotka väittelevät aiheista joiden osaamisesta kukaan yksityinen taho ei vahingossakaan maksa. Yliopiston intressi on suoltaa rahoituksenkin takia tohtoreita liukuhihnalta ulos.

Yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja ammattiopistoista luotiin tai niistä muodostui jossain vaiheessa aluepolitiikan väline, ja sen peruja niitä on liikaa ja liian pieniä. Näin sokea reettakin näkee että rahaa kuluu muuhun kuin koulutusprosessiin. Lisäksi tämä on synnyttänyt arkipäivän järjelle käsittämättömiä älyttömyyksiä, kuten vaikkapa sen, että Etelä-Karjalan Ruokolahdella on metsäkoneenkuljettajan koulutus joka järjestää Tampereen seudun ammattiopisto (etäisyys Tre-Ruokolahti = 325km). Vaikka täällä on oma ammattiopisto Sampo.

Yrittäjiltä olen saanut palautetta, että aika raakileita valmistuneet ovat, mitä tulee työelämätaitoihin. Monessa tapauksessa palkkaamatta on jäänyt vastavalmistunut senkin takia, että ei ole aikaa ja motivaatiota kouluttaa uudelleen firmaan sopivaksi. Kuilu työelämän ja koulutuksen välissä on revennyt oikeasti. Olen huomannut ammattikorkeakoulussa päättötöiden suhteen sellaistakin trendiä, että aihe on ollut pelkkää bullia ja shittiä joka on vain kirjoitettu ilman että olisi mitään linkkiä varsinaiseen työelämään tai opinnäytetyön hyödyntämiseen yhtään missään. En yhtään epäile etteikö yliopiston graduissa olisi samaa vikaa, sillä oppilaitoksien intressissä on saada pullautettua opiskelija ulos ja valmiiksi. Tässä on ollut opiskelijan ja oppilaitoksen yhteistä laiskuutta kun intressit kohtaa, eli valmistuminen. Gradujen, päättötöiden ja opinnäytetöiden käyttökelpoisuudesta ja työelämälähtöisyydestä viis.

Koulutussäästöt ratkaise mitään, jos toimintatavat eivät muutu. Myös rahoituselementit pitäisi rakentaa niin, että työelämän ja koulun kuilu kapenisi. Oppilaitokset saavat rahoitusta valmistuneiden määrästä, kun rahoitus pitäisi olla tiukasti linkitetty koulutuksen käyttettävyyteen työelämässä. Arkipäivässä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että ammattikorkeakoulun tietotekniikan tradenomi ei voisi tehdä opinnäytetyötään prosessorin ylikellotuksesta, vaan jostain aiheesta mitä työelämässä tarvitaan ja mielummin yritykseen. Ammattikoulussa jos vaikka pintakäsittelylinjalla aloittaneista 30% on vielä viimeisenä vuonna koulun kirjoilla, niin nämä vaikka talutetaan valmistumaan, viis siitä onko oppi jäänyt päähän tai osaavatko he mitään.

Uudenkaupungin autotehdas laittoi pystyyn rekrytointikamppanjan. Ei tarvitse olla tutkintoja, ainoastaan motivaatio ja kunto kohdallaan, tehdas kouluttaa itse. Tämä on viesti joka on otettava tässä koulutusleikkauksien itkuvalituksien välissä vakavasti. Yritys kouluttaa, yritys työllistää, yritys ei tarvitse maailman laadukkainta koulutusjärjestelmää yksien huipputeknisten mersujen kokoamiseen. Peiliin katsomisen paikka #koulutuslupaus #koulutusleikkaukset?

Koulutusleikkaukset voi ottaa myös mahdollisuutena oikeasti uudistua.

Kirjoittaja on opettanut yläasteella, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kansanopistossa yhteensä 15v ja on lisäksi viittä vaille pätevä ammattiopettaja. Kirjoitus perustustuu omiin havainoihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (88 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" neljän ruotsinkielisen pölynimurin käyttöohje"

Sketsiviihdettä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Niin tulisi jos tämä olisi vitsi. Se on varsin lamauttava kokemus kun huomaa että todellisuus on hauskempi asia kuin vitsi.

Juuso Hämäläinen

Päättötöitä ei oikeastaan tarvita kuin tutkijakoulutuksessa. Opiskelijan on parempi käyttää energiansa sitten työhönsä eikä uhrata yhtä vuotta jonkin diplomityön tekoon, joka harvoin tuottaa mitään uutta tietoa vaan referoi jo valmiiksi vanhentuneeseen dataan tai erittelee itsestäänselvyyksiä.

Mitä tulee Uudenkaupungin autotehtaaseen niin sillä ei nyt ole mitään tekemistä tämän koulutusasian kanssa. Siellä on kyse työhönohjauksesta. Siksi sinne kelpaa kuka vain kadulta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mihin perustuu väite työnohjauksesta? Mielestäni tuo vaatii jotain muutakin kuin mielipiteen? Ilmeisesti kyse on kuitenkin oikeista työpaikoista joista saa ainakin nuoren ihmisen mittakaavassa hyvin liksaa.

Juuso Hämäläinen

Työhönohjaus oli se termi. Näin tehdään Saksan autotehtailla. Tehtailla on toki sitten erikseen aivan omat ammattiin ohjaavat koulutusohjelmansa. Mutta ne ovat muuta ja vaativampaa kuin lokasuojan kiinniruuvaaminen, joihin hommiin sielläkin otetaan lähes keitä vain.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #5

Ok. Minä näen tässä vain työntekijän ja työpaikan kohtaamisen riippumatta koulutuksesta.

Ja jonkin samanlaisen kanssa pienyrittäjät kamppailevat ainakin osittain, kun kouluttavat "valmistuneen" juuri omaan firmaansa ja sen työtehtäviin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Ja mihin perustuu väitteesi päättötöistä? Onhan se nyt oikeasti eri asia, jos vaikka markkinoinnin tradenomi tekee päättötyökseen yritykseeen markkinointisuunnitelman, kuin että tekee jonkun mielikuvitusskenarion?

Kyllä minä näen opinnäytetyön osaamisen osoituksena ja yhtenä merkitsevänä dokumenttina työnhaussa.

Juuso Hämäläinen

Niin sinähän se valitit mm tutkijakoulutuksesta. Se on nimittäin erittäin tärkeää, opintosuunnista voi kyllä keskustella.

Mitä tulee päättötöihin niin olen kahdet sellaiset tehnyt vaativista aiheista yrityksille aikanaan. Molemmat liittyivät kansainväliseen markkinatutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mitään hyötyä ei niistä ollut työssä. Työnsaannissa kylläkin. Työt on opittu töissä. Yli 40 vuotta niihin mennyt eikä valmista tule.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #10

"Työnsaannissa kylläkin".

Mitä muuta tarvitaan?

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Näin maalaisjärjellä ajateltuna kerrankin järkevä kirjoitus paljon puhetta olleista koulutusleikkauksista..

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Minua on syvästi ahdistanut se geneerinen itkeminen koulutusleikkauksista kun tiedän että toimintatavoissa yms. on todellakin mahdollista kehittyä. Vihreät onnistuivat kyllä hyvin vaalikamppanjassaan, vaikka missään koskaan ei tehty mitään järkevää analyysiä koulutuksen tilasta. Kyllä on varaa terävöittää.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomessa panostetaan kautta linjan määrään eikä laatuun. Mittarit ja palkitsemiset pitää tarkkaan harkita. Jos esimerkiksi ammattiin kouluttava laitos saa rahaa sen mukaan, miten valmistuneet työllistyvät, niin sillä on välitön vaikutus oppisuunnitelmiin ja niihin ammatteihin, joihin koulutetaan.

Koulutus on ollut pyhä lehmä, josta ei voida puhua asioiden oikeilla nimillä. Yläkoulussa opittu asenne, että ei tarvitse opiskella eikä aidosti yrittää, on täysin hiipinyt sisään ammattikouluihin. Ei tarvitse käyttäytyä eikä aidosti osata, kun opettajat kuitenkin päästävät läpi. Työnantajat ovat tämän tosiasian edessä, että osa työhöntulijoista on asenteeltaan ja osaamiseltaan työelämään sopimatonta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Juuri näin Antero! Nimenomaan määrää laadun kustannuksella. Tohtoreitakin valmistuu vajaan 2000 vuositahdilla siitä huolimatta että työttömyys on kasvanut 15v. Ja tämä sama trendi koko koulutuskentän.

Juuso Hämäläinen

Tohtorikoulutuksessa ei ole se syy vaan siinä mille aloille heitä koulutetaan. Kyllä tutkijakoulutus voi olla täysin kannattava sijoitus kaupallisesti. Itselläni on ollut alaisina ja kolleegoina sekä esimiehinä tekniikan sekä kauppatieteen tohtoreita. Heihin liittyy se hyvin yleinen ongelma, että jonkun muun on osattava myydä heidän osaamisensa sisäisesti ja ulkoisesti. Eli osattava muuttaa se osaaminen rahaksi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #15

En ole eri mieltä ollenkaan siitä, etteikö se voisi olla täysin kannattava sijoitus. Ja mielestäni sen pitäisi olla lähtökohta, ei voida kouluttaa yhteiskunnalle lähtökohtaisesti turhia tohtoreita (ainakaan yhteiskunnan laskuun). Ilmeisesti yliopistoissa tohtoreiden määrä on hyvä asia ja heidän osaamisalansa ja sen hyödynnettävyys on toissijaista.

En tiedä miten amerikassa menee, mutta veikkaan että korkeimmin koulutettujen työttömyys ei ainakaan ole ongelma.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #17

Tunnen jenkkien tilannetta työn kautta. Kyllä siellä on valtavasti koulutettuja töissä, joka ei vastaa heidän koulutustaan lainkaan.

Syy on se, että jenkeissä ei ajatella, että yhteiskunta olisi jotenkin vastuussa ihmisten työllisyydestä ja vieläkin vähemmän vastuussa siitä, että kukin saa koulutustaan vastaavaa työtä. Jokainen on täysin oman onnensa seppä.

Onhan se tylyä, mutta kun systeemiin syntyy niin ei muuta odota. Toisekseen korkeammat opinnot useimmat maksavat itse tai siis heidän vanhempansa yleensä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #35

Onhan siellä myös stipendisyysteemejä? Asiasta enemmän tietämättä lienevät nuo panostukset aloille joissa voi työllistyäkin?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #37

USA:n erilaiset stipendi- ja assarijärjestelmät haavivat parhaita käyttöönsä. Omat valinnat ratkaisevat ja ammatin vaihtaminen on ollut yleisempää (kuin meillä), jos työllistyminen hankaloituu. Tohtoreita on myös paljon paitsi yrityselämässä, myös esim. high schoolien ja community collegen palveluksessa
USA:n työelämässä tohtori voidaan ihan hyvin valita eri alaltakin, jos käy ilmi, että henkilöllä on koulutuksen antamia kognitiivisia yms. yhteistyövalmiuksia ja laadukkaan ajattelun ja uudistumiskyvyn eväitä.

Suomessa työlelämässä ei rekrytointivaiheessa aina osata arvioida kokeneen ja koulutetun taustapotentiaalia.
Jos esim. kulttuuri-insituutio tai -festivaali hakee pomoa, valittu on usein "kirjailija, kuvataiteilija, pianisti, tanssija" jne. Näin siitäkin huolimatta, että tarjolla olisi taiteilija, jolla on myös kaupallis-hallinnollinen koulutus.

Juuso Hämäläinen

Sen lisään, että koulutuksen merkitystä liioitellaan siltäkin osin, että ihminen voi koulutuksestaan riippumatta päätyä uransa aikana ties mihinkä tehtäviin. Hyvinkin kauas koulutuksestaan. Se kertoo, että useimmat vaativatkin työt voi omaksua tekemällä. Kun on tilaisuus,halu ja kiinnostus.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Samaa mieltä ehdottomasti. Oma ainakin ajatuksellinen piikkini kirjoituksessani oli sitä geneeristä koulutuslupaus/koulutusleikkaus jargonia kohti, että yksinomaan leikkaukset olivat pahoja. Kun tiedän koulutuskentästä jonkin verran, niin voin vilpittömästi sanoa että ei siellä kaikkea tehdä niin järkevästi ja tehokkaasti kuin voisi ja löysää on.

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo

Väitöskirjan väsääminen on alasta riippumatta vain osoitus ko. alan tutkimusmetodologian hyvästä hallinasta. No, näin oli vuosikymmeniä sitten, mikä lie tilanne nykyään? Aika moni tekee väitöskirjan ihan pelkästään tiedon itsensä takia vailla akateemisen uran ambitioita tai taloudellisia intressejä. Jos väitöskirjoja lähestyään tuosta blogistin edustamasta "talous ja työelämä edellä" -näkökulmasta, niin väitöskirjasta sitä vasta pitäisikin maksaa väittelijälle kunnon korvaus. Olisiko puoli miljoonaa sopiva summa? Tai miljoona? Joistakin väitöskirjoista nimittäin saattaa poikia tulevia voittoja, joita väittelijä itse ei saa omaan pussiinsa. Työelämä on muutenkin aivan liian yliarvostettua: yhä harvempi käy elmänsä aikana ylipäätään missään töissä ja tämä tulee jatkumaan. Voihan sitä silloin tehdä vaikka joutessaan väitöskirjan, jos kyvyt riittävät. Työttömissä tohtoreissa ei ole mitään kummalista, heitä nyt vain on ja tulee olemaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Taitaa olla suomalainen erikoisuus se, että meillä koulutuksen määrä laskee halukkuutta lähteä yrittämään. Toisin kuin monessa muussa läntisessä sivistysmaassa.

"Työelämä on muutenkin aivan liian yliarvostettua: yhä harvempi käy elmänsä aikana ylipäätään missään töissä ja tämä tulee jatkumaan."

Aika laittamattomasti sanottu. Toisaalta tähän voisi kommentoida, että kun meistä ei oikein ole itse tuottamaan ravintoamme, niin jonkun pitää hankkia se meidän pöytään. Jos ajat menevät oikein pahoiksi, saattaa tämän ruokkijan motivaatio hommata sitä ruokaa vähentyä. Mutta sillehän mitään ei voi jos työtä ei ole, se on toinen kysymys.

Juuso Hämäläinen

Oletko kokeillut yrittämistä Suomessa? Ihan pakko kysyä tässä yhteydessä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #16

En. Joskin olen kasvanut nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni yrittäjäperheessä ja vahvan(laajan) yrittäjäsuvun ympäröimänä.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #18

Sitten saatat tietää miksi useimmat eivät yrittäjiksi ryhdy Suomessa. Sääntöverkosto, byrokratia ja verotus eivät innosta ottamaan riskejä. Ei varsinkaan pääomia ja aikaa vieviä. Taksikuskiksi, kyläkauppiaaksi tai kahvilanpitäjiksi uskalletaan, mutta nehän eivät ole varsinaisesti yrityksiä perustaltaan vaan ammatinharjoittajia.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #22

Kyllä tuo on totta. Jos miettii hyvinvaltion rahoituspohjaa niin ei voi ymmärtää miksi yrittäminen ja sitä kautta työllistäminen on tehty niin vaikeaksi.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #24

Se johtuu siitä, että asioista päättävät ovat harvoin itse olleet työnantajia, vientiyrityksen pomoja tai konkan tehneitä yrittäjiä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #29

Toki jos suomalaista yhteiskuntaa katsoo taaksepäin, niin tämä on ollut suuryritysten ja ammattiyhdistysten korporatiivinen yhteiskunta missä yrittämisen esteet eivät ole olleet se ensimmäinen painopistealue päätöksenteossa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Siltä varalta että kirjoituksen ensimmäistä linkkiä ei klikannut, niin tähän tiivistyy koko problematiikka tohtoreiden kouluttamisesta työttömäksi:

"Jos kouluttautuu 10 vuotta tohtoriksi ja jää työttömäksi, se on kansantalouden kannalta kestämätöntä ja yksilön kannalta hyvin valitettavaa"

ja...

"Yliopistot päättävät koulutettavien määrästä

Seuraavan neljän vuoden aikana koulutusta saatetaan kuitenkin hillitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa keväällä neuvottelut yliopistojen kanssa, jotta nämä pysyisivät 1 600 tohtorin vuositavoitteessa.

Viime vuonna tohtoreita valmistui yhteensä yli 1 800. Myös aiempina vuosina tavoitteista on lipsuttu ylöspäin"

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Surullinen kirjoitus joka kertonee aika karua tarinaa niin Kokon kuin nykyhallituksen suhtautumisesta koulutukseen. Koulutus on ollut ja tulee jatkossakin olemaan elintärkeä osa siinä miten yhteiskunta menestyy. Valitettavasti vain nyt mennään täysin väärään suuntaan.

Vastaus koulutuksen mahdollisesti sisältämiin ongelmiin ei ole koulutuksesta leikkaaminen tai koulutuksen vähentäminen vaan koulutuksen laadun parantaminen.

Täytyy myöntää, että minun silmissäni nykyhallituksen suhtautuminen koulutukseen on sen suurin virhe ja se saattaa olla suurin virhe minkä poliittinen johtomme on tehnyt vuosikymmeniin vaikka tuolta ajalta isoja virheitä löytyykin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Marko, löysitkö mitään pointtia kirjoituksestani? Minulla on kuitenkin tästä alasta kokemusta.

Vai onko se vaan niin että leikkaukset koulutukseen ovat aina absoluuttisesti väärin? Jos itse saisin päättää, niin laittaisin koulutuskentän uusiksi.

Esimerkiksi Marko, onko sinusta järkevää että Tamperelainen ammattiopisto järjestää metsäkoneekuljettanan koulutusta Etelä-Karjalassa, missä on oma ammattiopisto?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Esimerkiksi yliopistojen leikkaus oli pelkkä budjettileikkaus vailla ohjausvaikutusta. Paljon parempaan tulokseen olisi päästy tarkastelemalla erilaisten apurahojen osuutta yliopistojen toiminnassa. Käytännössä apuraharulianssia muuttamalla pidempien apurahojen suuntaan ja vähentämällä mm apurahojen sisältämiä rajoituksia ja raportointivelvollisuutta olisi voitu säästää byrokratiassa, nyt todellisuudessa byrkratia jäi ja säästettiin opetukseen käytettävästä ajasta (osin epäsuoraan, siirtämällä tukitehtäviä opetushenkilökunnan itsensä vastuulle - mm opintoneuvonnan leikkaukset).

Mitä leikkausten "vääryyteen" tulee, niin yleensä kun jostain on jo valmiiksi leikattu tyhjät pois, ei systeemi oikein kestä heti perään tehtäviä uusia leikkauksia ellei samalla poisteta merkittävällä tasolla velvollisuuksia. Pelkkä leikkaus leikkauksen päälle on yleensä huono idea.

Ammattioppilaitosten säästöt taas ovat pitkälti säästöjä lähiopetuksesta, ja kaikella kunnioituksella itse en usko niistä koituvan mitään hyvää.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #31

Kun käy ammattioppilaitoksessa lähiopetustunnilla, niin omien empiiristen kokemusten perusteella 10 hengen ryhmästä 2 on erittäin kiinnostuneita, 4 himmailee tehden minimin ja 4 on kokonaan poissa tehden kirjallisesti korvaukset jälkikäteen. Vaihtelua varmaan aloittain.

Lähiopetus kuullostaa tärkeältä, mutta ei yksinään ole sitä. Erityisopetuksessa ja oppimisvaikeuksien esteiden poistamisessa on mielestäni se panostuskohde myös ammatillisessa koulutuksessa.

Itse en tiedä mitä yliopistojen leikkaus ja ministeriön ohjeistus sitä myöten tarkalleen pitää sisällään, sillä se on kokoomuksen tonttia, mutta erikoista että mitään vinkkiä ei ole annettu ohjauksen muodossa.

Se että esmes edellisessä hallituksessa leikattiin koulutuksesta ei automaattisesti tarkoita sitä, että silloin oli leikattu kaikki mikä oli mahdollista. Esmes tosiaan yliopistot voisivat pysyä siinä 1600 tohtorin vuosittaisessa suosituksessa eikä tarvitse ylittää sitä joka vuosi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Ja kyllä minä tunnen vihreitäkin joiden mielestä koulutus tässä maassa ei ole ihan optimaalisin mahdollinen...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kukaan ei väitä, että koulutus olisi optimaallisin mahdollinen. Ainakin oma näkemykseni on, että tekemänne säästöt tekevät järjestelmästä entistä huonomman, ei paremman. Eli muutosten pitäisi parantaa systeemiä, ei rapauttaa sitä niin kuin ne nyt tekevät.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #33

Sepä se, kun ollaan erimielisiä että rapauttaako nämä muutokset. Oppositio toki väittää että rapauttaa. Itse näen alan sisältä monta epäkohtaa jotka voisi tehdä paremmin ja mistä voisi tehdä säästöä. Esmes ei metsäkoneenkuljettajan koulutusta tarvitse järjestää itärajalla Tampereelta käsin jos vieressä on oma ammattiopisto.

Juuso Hämäläinen

Ehkä tohtorikoulutusta ei tarvita kaikkeen mahdolliseen ollenkaan. Jos haluaa tutkia musiikkia, taidetta, urheilua, sosiologiaa tai uskontoja niin se onnistuu ilman tohtorinhattuakin hyvin, vaikka muun työn ohessa. Arvelisin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Joku mättää kun yliopistot tuottavat enemmän tohtoreita kuin koskaan, niitä on enemmän työttömänä kuin koskaan ja opetusministeriö neuvottelee yliopistojen kanssa että vähentäisivät tohtorituotantoa...

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #28

Aika usein kun joku ilmoittaa oppiarvokseen FT, niin monen työpaikan ovet sulkeutuvat sillä sekunnilla, vaikka tuo tohtori olisi oikein halukas, valmis ja pätevä hakemaansa työpaikkaan. Tiedän tapauksia, että työnhakija on jättänyt kokonaan maiinitsematta FT:n ja ilmoittanut työnhaun yhteydessä alemman oppiarvon. Tunnenpa myös yhden matematiikasta väitelleen, joka on koko aikuisikänsä toiminut maannviljelijänä eräässä Etelä-Suomen kunnassa vailla aikomustakaan hyödyntää matemaattista osaamistaan. Vai voisiko sitä hyödyntää viljelyshommissa, en tiedä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #39

Jotain on pahasti pielessä jos näin on.

Sen tiedän yrityselästä että ylikoulutettuja ei välttämättä haluta, sillä on suurempi riski että henkilö hakee uusia mahdollisuuksia ja ei välttämättä pysy firmassa sen jälkeen kun hänet on firman töihin koulutettu.

Jännä valinta matemaatikolta, mutta jos on sukutila tms. niin sehän velvoittaa.

Käyttäjän IlkkaSalo1 kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #41

Onhan siinä pahasti pielessä jotain, kun FT:n tutkinto upottaa työllistymismahdollisudet. Tuossa vuosituhannen vaihteessa Wall Streetin pankkiirilikkeet ja hedge fundit palkkasivat mielellään teoreettisesta fysiikasta väitelleitä. Hiestä oikein kilpailtiin. Talostieteen tutkinnot eivät olleet se ensimmäinen vaihtoehto.
Ehkä sekä työntekijäpuolen että työnantajan puolen olisi tarkistettava kriteereitään: ei se tohtorin tutkinto nyt sentään oikeuta mihinkään kuninkuuteen, eikä noiden tohtoreiden palkkatoiveetkaan tavallisesti mitään yliampuvia ole, luulisin.
Ystäväni tosiaan viljelee sukutilaa ja ihan omasta tahdostaan. Matematiikka oli vain mielenkiintoinen nuoruuden harrastus.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Toki tohtorinhattu on statuskysymys väitelleelle ja varmasti se on statuskysymys myös yliopistolle. Ja epäilemättä joku hyötyy siitä että tohtoreissakin panostetaan määrään.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Yksi epäterve ilmiö on myös eri opinahjojen markkinointipanostukset. Todella mittavia summia käytetään markkinointiin joilla kilpaillaan opiskelijoista. Oppilaitokset kilpailevat keskenään opiskelijoista markkinoinnilla maassa, jossa on maksuton koulutus.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Lahjattomien paikka ei ole yliopisto.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mihinkäs lahjattomat menevät? Demareihin järjestöjyriksi?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#42
Demarit ei enään pysty heitä työllistämään ja he ovat joutuneet irtisanomaan entisiäkin tovereita.

Lahjaton yliopistossa voi olla erittäin lahjakas esim. sähköasentaja, timpuri, puuseppä jne.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #43

On tässä sellaisia vanhan maailman haikujakin, että esmes mummoni aina sanoi että lukemalla pääset hyviin hommiin. Sitten jossain vaiheessa huomasin että ei sillä lukemisella ole juurikaan merkitystä vaan osaamisella ja oppimishalulla ja toki työelämäkin muuttui. Nyt on pulaa osaavista ammattilaisista, esmes sähköasentajista, timpureista.

Mielestäni Suomi on ylikouluttanut itsensä. Minä olen sheikki, sinä olet sheikki, kuka sytyttää nuotion?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #45

#45
Suomi on tehnyt valtavasti virheitä. Ei yhdestä virheestä talous olisi niin kuralla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #47

Virheitä on tehty ja niiden korjaaminen on näemmä ylivoimaisen vaikeaa. Ehkä suomalaiset tarvitsevat todellisen kuilun pohjalle tippumisen ennen kuin tajutaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #50

#50
Ilman ulkopuolista apua Suomi ei selviä. Luotan velkojien tuomaan apuun.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #57

Se apu tulee kyllä jossain vaiheessa, se on selvä.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Tohtorin tutkinnon tarkoituskin on alkaa ammattitutkijaksi ja sijoittuminen on sitten sen mukaista muutamia aloja, kuten lääketiede, lukuunottamatta.

Korkeakoululaitoksemme olisi helppo toteuttaa säästöjä karsimalla yhteiskuntatieteiden ja pienemmässä määrin humanistisilla aloilla kokonaisia oppiaineita ja laitoksia,koska ne eivät tuota mitään tieteellisesti arvokasta tai tieteellistä ylipäätään (vaan poliittista ja aktivismia) eikä niillä ole mitään sellaista yhteiskunnallistakaan arvoa nykytilassaan, että siitä kannattaisi minkään yhteiskunnan mitään maksaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mutta ei voi koska koulutuksesta ei kuulemma saa leikata... #koulutuslupaus

Tämä juuri, siellä on oikeasti sellaisia aloja mitä ei kertakaikkiaan tarvitse pienen viennistä riippuvaisen maan verorahoilla tutkia.

Toinen ääriesimerkki voisi olla vaikka Israel. Siellä ei varmasti kouluteta turhaan ja osaaminen sekä tuotekehitys on huippuluokkaa maailman mittakaavassa. (en ota kantaa politiikkaan)

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

"Tohtorin tutkinnon tarkoituskin on alkaa ammattitutkijaksi ja sijoittuminen on sitten sen mukaista muutamia aloja, kuten lääketiede, lukuunottamatta."

En tiedä mikä on tohtorin tutkinnon tarkoitus, mutta jos se on tuo, niin kaiken järjen mukaan 1800 tohtoria vuodessa tuohon on absoluuttisesti liikaa.

Itse näkisin korkeasti koulutetun jonkun yrityksen avainhenkilönä ja tuotekehityksen timanttina, kenties yrityksen perustajanakin kun on hankittu alan paras osaaminen.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Itse asiassa liike-elämään työllistymisen ja yksityisen sektorin hyödyttämisen ei tule itsestäänselvästi olla korkeakoulutuksen lähtökohta. Tutkimuksen tulee tuottaa uutta tietoa, eikä sen tarvitse välttämättä suoraan hyödyttää jotain firmaa. Tutkimuksen arvo ei määräydy ainoastaan sillä, mitä joku yksityinen taho on valmis maksamaan siitä. Korkeakoujen tulee pysyä uuden tiedon luomisen tyyssijoina ja uutta tietoa, myös humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta tulee tuottaa vain myös tiedon itsensä tuottamisen vuoksi. Harmi ettei tämä tunnu kaikille käyvän ja kaikki eivät arvosta esim. humanistista perustutkimusta, jokavoi avata uusia ovia spesifimpään tietoon.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Onko tämä mielestäsi toteutunut Suomessa hyvin?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

En oikein osaa sanoa. Olen kuitenkin kuullut että toisen maailmansodan aikaisesta Suomesta on tehty yllättävän vähän perustutkimusta, vaikka toisin luulla. Ainakin opiskelijoiden keskuudessa kiinnostusta tällaisen tutkimuksen tekoon kuitenkin löytyy. En tiedä miksi näin on.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #53

Sepä se, mielestäni koulutuskenttämme on uudistamisen tarpeessa kun maailmakin on muuttunut.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #54

En kaipaa kuitenkaan sellaista uudistamista, jossa vain välitöntä taloudellista hyötyä tuottavia tieteenaloja suositaan. Kuten yritn sanoa, on tieteellä ja tutkimuksella monenlaista muutakin käyttöä ja arvoa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #55

No ei siitä ole kukaan varmasti eri mieltä. Mutta täytyyhän teilläkin siellä vasemmistossa olla ymmärrystä siitä, että rajallisten resurssien maailmassa pitää priorisoida jotenkin? Suomi paitsi että on pieni maa, ottaa 6 miljardia syömävelkaa vuosittain.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Koulutushan ei takaa mitään vaan osaaminen. Niin kauan kuin koulutus ja osaamisen kasvu kulkevat käsi kädessä, kaikki on hyvin. Näin ei valitettavasti ole ja koulutusinflaatio on fakta. Näyttää siltä, että täällä riittää ihan akateemista väkeä, jotka osaavat tuskin lukea, laskea ja kirjoittaa. Yhdyssanoja nyt ei kannata edes mainita.

Ihan ensimmäisenä tarvitaan kunnon selvitys käytetystä ajasta ja käytännön tuloksista. Eli katsotaan osaako kukaan oikeasti mitään...

Kaikkia aloja tarvitaan, mutta panostetaan mieluummin laatuun.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Koulutusinflaatio ja sokea koulutususko on se juttu. Itse olen tätä järjestelmää katsonut 15 ajan sisältäpäin opettajana, mutta vuosikausia myös opiskelijana eri oppilaitoksissa. Epäkohtia on, lähtien jo yläasteelta (2000 luvun alussa annettiin vitosia vain siksi että päästään oppilaasta eroon, ehdot olisi opettaja joutunut omalla ajalla hoitamaan ilman lisäkorvausta).

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Nyt olen pihalla.
Ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun mediassa ihmeteltiin miksi korkeakoulut kouluttavat automyyjiä. Sehän on juuri sitä mitä johdanto tarjoaa. Ei anneta valmiuksia, vaan koulutetaan vain suoraan firman tarpeisiin. Minkä firman ? Firmoja kun on Suomessakin aika monta. Siis veronmaksajien pitäisi kouluttaa firmoille valmiit tekijät. Samoin vaaditaan, että veronmaksajien on maksettava firmojen palkkakulut firmojen puolesta. Eipä ihme, ettei enää juurikaan näe sanaa "yrittäjävastuu". Se kun näyttää nakerretun liki olemattomaksi.
Useita vuosia sitten grynderit kailottivat, etteivät tarvitse enää missään rakennusmestareita. Työporukat ovat itseohjaavia. Niinpä mestarikoulutusta vähennettiin. Nyt ovat todenneet, ettei kukaan ohjaa työporukoita ja itkevät mestareiden perään. Mistä niitä nyt taiotaan, kun ei ole koulutettu ? Tekee hyvää rakentamisen laadulle.
Blogissa joku väitti, ettei koulutusta ollenkaan tarvita. Kaikkihan opitaan työssä. Tokkopa vaan. Tuota johdannon kirjoittaja silti peukutti iloisena. Kertoi myös, etteivät firmat halua kouluttaa ketään. Pitäisi saada täysin valmiita. Joita ei saa kouluttaa.
Suurin osa kirjoittajista näyttää mollaavan tohtorikoulutusta, mutta silti kaikesta koulutuksesta pitää leikata ?
SS-hallituksen mielestä Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla. Maailmassahan on vasta jotain 4 miljardia halpatyöläistä, joten miljoona tai kaksi lisää Suomesta on ehdottoman välttämätöntä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

En tunnista kommentoijan kritiikkiä ainakaan siitä, mitä itse kirjoituksellani tarkoitin.

Ja on lähtökohtaisesti laiskaa heitää "SS-hallituksen mielestä Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla". Ei, hallituksen mielestä niin ei ole, aivan absurdia ajattelua.

Olisko kommentoijalla mitään annettavaa itse kirjoitukseni kohtiin, vaikkapa tuohon kysymykseen että miksi Tampereen pitää järjestää metsäkoneenkuljettajan koulutusta itärajalla 330km päässä, kun alueella on oma ammattiopisto myös? Järkevää varainkäyttöä?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...miksi Tampereen pitää järjestää metsäkoneenkuljettajan koulutusta itärajalla 330km päässä, kun alueella on oma ammattiopisto myös?"
Taitaa olla lakisääteistä hölmöilyä tai poliittista viisautta.
Ilmeisesti itärajalla itse koulutus oli euron verran halvempaa kuin Tampereella, joten sinne vaan. Viis muista kustannuksista.
Eräs pikkukunta oli hoitanut periferian koulujen ruokakuljetukset omana työnä. Ruoka valmistettiin keskuskeittiössä ja kuljetettiin periferian kouluihin autolla. Eräänä vuonna tuo kilpailutettiin ja oma kuljetus hävisi yksityiselle tarjoukselle 5 eur/pv hintaerolla. Kunta valitsi yksityisen, koska se näytti halvemmalta. Kuitenkin ruokakuljetuksia hoitanut kuski ja autonsa jäivät kunnan leipiin, koska oli paljon muutakin kuljetettavaa. Kunnan oma kustannus siis putosi vain auton km-kustannusten verran, mutta tilalle tuli koko yksityisen laskutus. Kokonaisuudessaan kunta siis maksoi ruoka- plus muista kuljetuksista enemmän. Noin kuitenkin tehtiin.
Oli lakisääteistä hölmöilyä.
Koko olemassaolonsa ajan hallitus on painostanut työntekijöitä yhä halvempaan ja halvempaan tekemiseen. On pitänyt joustaa ja tietenkin vain alaspäin. Itse tunnistan väitteeni oikein selvästi.
Ideani on edelleen, että Suomessa tarvitaan koulutusta. Ei suoraan firmoille räätälöityä, koska firmoja on siihen aivan liikaa, vaan ns. peruskoulutusta, joka antaa valmiudet oppia lisää.
Aivan kuten Suomesssa tarvitaan perustutkimusta, mistä firmat sitten voivat jatkaa ja kehittää jotain suoraan itselleen sopivaa. Emme voi ottaa firmojen tuotekehitystä veronmaksajien niskoille. Sen on edelleen oltava firmojen oma asia ja kustannus. Firmat taas eivät tee perustutkimusta, koska sillä ei saa pikavoittoja.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #63

Miten nämä kaikki siun kokemat epäkohdat ovat tämän hallituksen syytä, joka on istunut vasta 1,5v ja sen päätöksistä ja niiden seurauksista ei ole juuri mitään seurantatietoa?

Kikykin astuu voimaan vastan ensi kesänä kun miun lomarahoista leikkautuu kolmannes.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Tämä hallitus on ollut niin toimelias :-).
Eihän seurantaa vielä tarvitse ollakaan, jos tavoite ja tarkoitus on selvä.
Karkeasti liioitellen murhayritys on tuomittava, vaikkei onnistuisikaan.
Nyt myös rikoksen valmistelu on tuomittavaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Joo mutta jos kuvaillaan ongelmia jotka ovat edellisten hallitusten tekosia, niin silloin sovi syyttää tätä hallitusta, jonka päätökset astuvat pikkuhiljaa voimaan.

Tai ainahan voi, jos on ideologisella asialla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Nyt voin kyllä tunnustaa että olihan tuo otsikointi provokaatio. Vaan niin ne tekevät minua fiksummatkin, otsikoivat ja kirjoittavat pari kappaletta alkaa hirmuinen hulabaloo keskusteluissa.

Sain jo twitterissäkin tästä palautetta että pitäisi painua siperiaan ja putinille töihin kun venäläiset ovat niin ikään sivistysvihamielistä kansaa.

Vaan ei ole montaa kommenttia tullut noihin pointteihin mitä kirjoituksessani nostin.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Aivan. Ei voi syyttää nykyhallitusta edellisten teoista, JOS nykyhallitus ei ollenkaan ole kajonnut vanhaan päätökseen.
Oma päätös on oma päätös, vaikka se astuisikin voimaan myöhemmin.
Päätös on oma myös, jos viilaa vanhaa päätöstä joltain osin. Silloin on ollut mahdollisuus parantaa sitä (mitä lie tarkoittaakin), mutta ei ole ollut halua. Jos ei muuta mitään, vaan pelkästää lisää siihen jotain, silloin koko vanha päätös on oma.
Toki sitä aina toivoo, että nykyhallitus kumoaisi edellisten tekemän vastenmielisen päätöksen, mutta...
Tuosta on poikkeus: jos nykyhallituksessa on joku, joka on aikaisemmin masinoinut kritisoitavan päätöksen, silloin vanha menee herkästi nykyisen piikkiin. On epäiltävissä, että vanha "masinisti" on sotkeutunut asiaan ja kuulemma jos ministeri jotain kovasti haluaa, muut sen hänelle antavat. On taas nykyisen oma päätös.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Niin tai näin, aina väärin päin, mitä nykyhallituksen tekemiseen tulee. Ei siinä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Ei taida tämäkään puliveivauskirjoitus pelastaa hallitusta, ja persuja varsinkaan, siltä täysin kiistämättömältä tosiasialta, että elämme kaikkein koulutusvastaisimman hallituksen aikoja.

ps. Miksi puheenjohtajat poseerasivat ek-vaalien alla opiskelijoiden kanssa hymyillen, leikkauksia vastustavien lupaus-plakaattien takana? Eikö silloin tiedetty sitä, mitä heti vaalien jälkeen tiedettiin?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eero, olisiko siulla muuta kommenttia kirjoitukseen kuin että hengentuotteeni oli "puliveivauskirjoitus".

Otan tuon *ittuiluna.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

"Eero, olisiko siulla muuta kommenttia kirjoitukseen kuin että hengentuotteeni oli "puliveivauskirjoitus".
Otan tuon *ittuiluna."

Kuten totesin, nykyiset hallituspuolueet eivät ennen viimeisimpiä ek-vaaleja lainkaan paljastaneet, että heidän mielestään eri asteiset koulutukset ammatillisesta tohtoritasoon ovat metsässä, ja että leikkaamalla asioihin puututaan heti vaalien jälkeen. Tämähän on asian ydin, ihmiset eivät saaneet äänestää leikkauslistojen puolesta, vaan äänestivät leikkauksia vastaan. Jos pidät ittuiluna sitä, että on tapahtunut suuri vaalilupauspetos, en voi auttaa. Pidän enemmän sellaisesta poliittisesta toiminnasta, missä vaaleihin lähdetään ihan oikeasti peruslupaukset edellä. Kaikki jotka lupasivat olla leikkaamatta, leikkaavat.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #74

Huokaus. Onko siulla mitään pointtia kirjoittamaani? Siihen mihin väitteeni pohjustan?

ESIM:
Onko mitään järkeä että "Etelä-Karjalan Ruokolahdella on metsäkoneenkuljettajan koulutus joka järjestää Tampereen seudun ammattiopisto (etäisyys Tre-Ruokolahti = 325km). Vaikka täällä on oma ammattiopisto Sampo."

Tai onko mitään järkeä siinä, että opinahjot käyttävät valtavia summia mainostamiseen, kun kyse on maksuttomasta opiskelusta?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #75

No, näinä yksityistämisten ja kilpailutusten nimeen vannovien aikojen hengessä, kaikki koulutuslaitokset kilpailevat keskenään. Tukia saavat enemmän menestyneet.

Meillä on ehkä se perustavanlaatuinen katsantokantaero, että olet havainnut koulutusleikkaukset ja yleissivistävän koulutuksen alasajon tarpeen juuri tämän hallituksen aikana. Itse asiassa puolustat poliittisin perustein hallituksen vihamielistä koulutuksen kurjistamispolitiikkaa. Etenemme tämän hallituksen kovalla työntöavulla kohti puhelinmyyntiyhteiskuntaa.

Akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan, ja siellä tosiaankin suuntaudutaan väärille aloille. Joku opiskelee slaavilaista filologiaa, toinen jotain kulttuurituottamista. Väärin, huutaa moni persu. Jos kuitenkin katsomme menestyvien yhteiskuntien opiskelu- ja arvostuskertoimia, ne eivät ole pelkkiä "insinööriyhteiskuntia". Sen näkee Suomessakin siitä, että kaupungit vetävät, syrjäkylät autioituvat.

Maksuttomuus opiskelussa Suomessa, on Suomen suurimpia kilpailuvaltteja. Se mobilisoi kaikki mahdolliset tulevat kyvyt. Opiskelun suuntia pitää aina miettiä liiallisten "muotiopintosuuntien" tasaamiseksi. Puolueiden kannattaisi esittää näistä mielipiteitään. Mieluummin vaalien alla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #76

"olet havainnut koulutusleikkaukset ja yleissivistävän koulutuksen alasajon tarpeen juuri tämän hallituksen aikana"

Miksi väität tuollaista? Mihin perustat väitteesi? Olen vain sattunut olemaan opetuskentässä vuodesta 2000 alkaen ja olen nähnyt näitä kipupisteitä. Ei tämä ole tämän hallituksen aikainen ongelma, vaan todella pitkän ajan juttu, mitä koulutuksen resurssointiin tulee. Saako olemassaolevaan puuttua: ei saa, sanoo demarit ainakin.

En näe sinun kommentissasi mitään järkeä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #77

"En näe sinun kommentissasi mitään järkeä."

Okey. Kuittaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #78

Kiitos, et kuitenkaan vastannut mistä miulle tuli suuri suru. Olet kuitenkin aktiivinen kommentoija, joten soisin asiaan tarttumista ennen kaikkea.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #78

Kysyn vielä, että äkkiä kuultua, onko sinusta järkevää varainkäyttöä jos...

"Etelä-Karjalan Ruokolahdella on metsäkoneenkuljettajan koulutus joka järjestää Tampereen seudun ammattiopisto (etäisyys Tre-Ruokolahti = 325km). Vaikka täällä on oma ammattiopisto Sampo."

Mitä mieltä Eero?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #80

Mikko kun olen lukenut noita kirjoitukseen saamiasi kommentteja, niin näyttää siltä ettei koulutukseen ainakaan oppisitiopuolueiden kannattajat halua tehdä uudistuksia perusrakenteisiin. Olen ymmärtänyt tämän hallituksen koulutusleikkausten olevan osa juurikin rakenteiden uudistamista. Tuolla uudistamisella pyritään siihen ettei koulutettaisi esim. liikaa aloille, joilla ei ole tarvetta, vaan kohdennettaisiin rahat oikeisiin "kohteisiin" eli työpaikkojen luomiseen opiskelun päättäneille.

Sipilän hallituksen päivitetyssä hallitusohjelmassa todetaan kolutuksesta "Osaamisen ja koulutuksen painopistealueella uudistetaan suomalaista koulutusta peruskoulusta korkeakouluun sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Näillä toimilla nostetaan osaamisen tasoa, vähennetään syrjäytyneiden nuorten määrää, lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta sekä luodaan uutta koulutusvientiä."
http://vnk.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunn...

Yksityiskohtaisemmin uudistamisesta kerrotaan hallitusohjelman (linkki) sivulta 31 alkaen. Kannattaa lukea jottei puhuta leikkauksistakin ilman parempaa tiedonjyvää. Hallitusohjelma pyrkii todellakin uudistamaan koulutusta tarpeita vastaavaksi, joka on hyvä suunta. Ei tosin niille, jotka haluavat rämpiä vanhoja latuja pitkin, vaikka lumi sulaa alta pois.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #81

Lappeenranta sopii mainiosti metsäkoneen kuljettajan koulutusviennin tukikohdaksi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #82

Ööh, kuis? Ei Lappeenrannassa kouluteta metsäkoneen kuljettajia. Niitä koulutetaan Ruokolahdella tamperelaisittain.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #81

"Sipilän hallituksen päivitetyssä hallitusohjelmassa todetaan kolutuksesta Osaamisen ja koulutuksen painopistealueella uudistetaan suomalaista koulutusta peruskoulusta korkeakouluun sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Näillä toimilla nostetaan osaamisen tasoa, vähennetään syrjäytyneiden nuorten määrää, lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta sekä luodaan uutta koulutusvientiä."

Jos tuon ohjelman oikein rivien välistä luen se tarkoittaa, että joihinkin yrityksiin tai jollekin alalle koulutetaan verorahoilla valmiita myyjiä tms. Joku on jollain (kepuli?)keinolla päässyt poliitikkojen suosioon ja nyt nauttii sen hedelmistä. Ainakin toivoo nauttivansa.
Pieleen menee. On tyhmää kouluttaa vain muutamaan yritykseen tai jollekin alalle valmiita myyjiä tms. Yritys tai ala saattaa jo muutaman vuoden kuluttua kuihtua pois ja entäs sitten ?

Muutenkin yritysten liian tarkka kuunteleminen on iso riski koko maalle.
Aikanaan grynderit kailottivat, etteivät enää tarvitse rakennusmestareita, koska työryhmät ovat itseohjautuvia. Niinpä mestareiden koulutusta vähennettiin. Muutama vuosi sitten samat grynderit itkivät, etteivät löydä mistään mestareita. Ryhmät eivät olleetkaan itseohjautuvia. Todellisuudessa niitä ei ohjannut kukaan ja se näkyy rakentamisen laadussa.

Ideani on edelleen, että Suomessa tarvitaan koulutusta. Ei suoraan firmoille räätälöityä, koska firmoja on siihen aivan liikaa, vaan ns. peruskoulutusta, joka antaa valmiudet oppia lisää.

Aivan kuten Suomesssa tarvitaan perustutkimusta, mistä firmat sitten voivat jatkaa ja kehittää jotain suoraan itselleen sopivaa. Emme voi ottaa firmojen tuotekehitystä veronmaksajien niskoille. Sen on edelleen oltava firmojen oma asia ja kustannus. Firmat taas eivät tee perustutkimusta, koska sillä ei saa pikavoittoja.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #86

Pekka Mansala, ei kannata tutkiskella rivien välistä yhtään mitään, sillä se on pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Kannattaa lukea edelliseen kommentiini liittämästä linkistä uudistuksen perusteet ja mihin niillä pyritään.

HALLITUSKAUDEN TAVOITTEET PAINOPISTEALUEELLE:
1. Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.
2. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.
3. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
4. Tutkimus‐ ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.
5. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.

Kärkihankkeiden rahoituskustannuksina on arvioitu ohjelman mukaan panostettavan yhteensä n. 290 Me vuosina 2016 - 2018. Hankkeet valmiina 2018.

Miksihän vihreiden suurpopulisti Ville Niinistö ei ole muiden oppositiopuolueiden tavoin ottanut mitään kantaa näihin kärkihankkeisiin? Ei ole, sillä totuudenvastainen puhuminen on miellyttävämpää saada kannattajiksi opiskelijoita. Hallituksen uudistamistoimet taas koituvat tulevaisuudessa juuri opiskelijoiden hyväksi.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #87

Mielikuvitus on tärkeää.
On suorastaan rikollisen sinisilmäistä uskoa sellaisenaan kaikki mitä poliitikot sanovat.
On aivan normaalia, että poliitikot valehtelevat esim. ennen vaaleja ja sitten vaalien jälkeen "kääntävät takkinsa". Jos eivät käännä, jopa siitäkin heitä moititaan ankarasti.

Tavoite 3 on juuri sitä mitä vastustan: myyjien koulutusta.
Muut ovat sanahelinää.
Kohtaan 1 on saatu mm. suosikkisana "digitalisaatio". Tuo taikakalu, joka ratkaisee mailman kaikki ongelmat. Tai ratkaisisi, ellei hakkereita olisi ja jos se tehtäisiin kunnolla eikä juoksussa kusten.

Miten noita mitataan ?
Kohta 2 näyttäisi olevan mitattavissa. Jos koulutusmäärät pudotetaan vaikkapa puoleen, toki keskeyttäneitäkin on lukumääräisesti vähemmän. Onko se silti Suomen etu ?
Miten kohta 4 mitataan ? Mutulla ?
Mitä tarkalleen tarkoittaa kohta 5 ? Että koulutamme suomalaisten veronmaksajien rahoilla ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka sitten valmistuttuaan menevät kotiin kilpaillakseen Suomea vastaan ? Tuotahan koulutusvienti varmaan tarkoittaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos on saanut kokemusta Suomen, Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain korkeakouluista, niin (vastaavan kokoisten yksikköjen osalta) Yhdysvallat voittaa uudistumiskyvyllään, ketteryydellään ja vitaalisuudellaan sen vertailukisan.

Niiden avulla se rekrytoi myös lisäarvoa tuovia yksilöitä niin opiskelijoiksi kuin henkilökuntaansakin: ahkeraan työhön ja laatuun. Nepotismiin ei ole varaa, kun kilpailu on kovaa.

Kyse on siitä, miten traditio ja innovaatio suhtatuvat toisiinsa ihmisten päissä ja käytännön toiminnassa. Tästä aiheesta on kirjoitettu useita artikkeleita (mm. Mary Ann Rees, Marcello Sorce Keller), joiden joukossa on muutama omakin suomalaisille lukijoille.
Bengt Holmström on haastatteluissa usein viitannut näihin eroihin.

Toimituksen poiminnat

Sivut