Koulutusleikkaukset ovat siunaus!
Suomalainen koulutuskenttä toisesta asteesta ylöspäin on havaintojeni mukaan osin epäterve. Kristallinkirjas esimerkki vinoonkasvamisesta on maksuttoman koulutuksemme kruununjalokivien eli tohtoreiden jo 15 vuotta yhteen putkeen kasvanut työttömyys. Millään maalla ei ole varaa kouluttaa maksuttomasti tohtoria työttömäksi. Tohtoreiden suhteen toinen ongelma on se, että monilla aloilla nämä työllistyvät yliopistoihin tai muualle julkiselle sektorille, eivätkä liike-elämän palvelukseen, minkä pitäisi olla kaiken lähtökohta pienellä koulutukseen panostavalla ja viennistä riippuvaisella maalla. Meillä on turhanpäiväisiäkin tohtoreita jotka väittelevät aiheista joiden osaamisesta kukaan yksityinen taho ei vahingossakaan maksa. Yliopiston intressi on suoltaa rahoituksenkin takia tohtoreita liukuhihnalta ulos.
Yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja ammattiopistoista luotiin tai niistä muodostui jossain vaiheessa aluepolitiikan väline, ja sen peruja niitä on liikaa ja liian pieniä. Näin sokea reettakin näkee että rahaa kuluu muuhun kuin koulutusprosessiin. Lisäksi tämä on synnyttänyt arkipäivän järjelle käsittämättömiä älyttömyyksiä, kuten vaikkapa sen, että Etelä-Karjalan Ruokolahdella on metsäkoneenkuljettajan koulutus joka järjestää Tampereen seudun ammattiopisto (etäisyys Tre-Ruokolahti = 325km). Vaikka täällä on oma ammattiopisto Sampo.
Yrittäjiltä olen saanut palautetta, että aika raakileita valmistuneet ovat, mitä tulee työelämätaitoihin. Monessa tapauksessa palkkaamatta on jäänyt vastavalmistunut senkin takia, että ei ole aikaa ja motivaatiota kouluttaa uudelleen firmaan sopivaksi. Kuilu työelämän ja koulutuksen välissä on revennyt oikeasti. Olen huomannut ammattikorkeakoulussa päättötöiden suhteen sellaistakin trendiä, että aihe on ollut pelkkää bullia ja shittiä joka on vain kirjoitettu ilman että olisi mitään linkkiä varsinaiseen työelämään tai opinnäytetyön hyödyntämiseen yhtään missään. En yhtään epäile etteikö yliopiston graduissa olisi samaa vikaa, sillä oppilaitoksien intressissä on saada pullautettua opiskelija ulos ja valmiiksi. Tässä on ollut opiskelijan ja oppilaitoksen yhteistä laiskuutta kun intressit kohtaa, eli valmistuminen. Gradujen, päättötöiden ja opinnäytetöiden käyttökelpoisuudesta ja työelämälähtöisyydestä viis.
Koulutussäästöt ratkaise mitään, jos toimintatavat eivät muutu. Myös rahoituselementit pitäisi rakentaa niin, että työelämän ja koulun kuilu kapenisi. Oppilaitokset saavat rahoitusta valmistuneiden määrästä, kun rahoitus pitäisi olla tiukasti linkitetty koulutuksen käyttettävyyteen työelämässä. Arkipäivässä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että ammattikorkeakoulun tietotekniikan tradenomi ei voisi tehdä opinnäytetyötään prosessorin ylikellotuksesta, vaan jostain aiheesta mitä työelämässä tarvitaan ja mielummin yritykseen. Ammattikoulussa jos vaikka pintakäsittelylinjalla aloittaneista 30% on vielä viimeisenä vuonna koulun kirjoilla, niin nämä vaikka talutetaan valmistumaan, viis siitä onko oppi jäänyt päähän tai osaavatko he mitään.
Uudenkaupungin autotehdas laittoi pystyyn rekrytointikamppanjan. Ei tarvitse olla tutkintoja, ainoastaan motivaatio ja kunto kohdallaan, tehdas kouluttaa itse. Tämä on viesti joka on otettava tässä koulutusleikkauksien itkuvalituksien välissä vakavasti. Yritys kouluttaa, yritys työllistää, yritys ei tarvitse maailman laadukkainta koulutusjärjestelmää yksien huipputeknisten mersujen kokoamiseen. Peiliin katsomisen paikka #koulutuslupaus #koulutusleikkaukset?
Koulutusleikkaukset voi ottaa myös mahdollisuutena oikeasti uudistua.
Kirjoittaja on opettanut yläasteella, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kansanopistossa yhteensä 15v ja on lisäksi viittä vaille pätevä ammattiopettaja. Kirjoitus perustustuu omiin havainoihin.
Tämäkään ei ole liene vitsi edes?
http://www.tritonia.fi/fi/e-opinnaytteet/tiivistel…
Ilmoita asiaton viesti
” neljän ruotsinkielisen pölynimurin käyttöohje”
Sketsiviihdettä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tulisi jos tämä olisi vitsi. Se on varsin lamauttava kokemus kun huomaa että todellisuus on hauskempi asia kuin vitsi.
Ilmoita asiaton viesti
Päättötöitä ei oikeastaan tarvita kuin tutkijakoulutuksessa. Opiskelijan on parempi käyttää energiansa sitten työhönsä eikä uhrata yhtä vuotta jonkin diplomityön tekoon, joka harvoin tuottaa mitään uutta tietoa vaan referoi jo valmiiksi vanhentuneeseen dataan tai erittelee itsestäänselvyyksiä.
Mitä tulee Uudenkaupungin autotehtaaseen niin sillä ei nyt ole mitään tekemistä tämän koulutusasian kanssa. Siellä on kyse työhönohjauksesta. Siksi sinne kelpaa kuka vain kadulta.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin perustuu väite työnohjauksesta? Mielestäni tuo vaatii jotain muutakin kuin mielipiteen? Ilmeisesti kyse on kuitenkin oikeista työpaikoista joista saa ainakin nuoren ihmisen mittakaavassa hyvin liksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Työhönohjaus oli se termi. Näin tehdään Saksan autotehtailla. Tehtailla on toki sitten erikseen aivan omat ammattiin ohjaavat koulutusohjelmansa. Mutta ne ovat muuta ja vaativampaa kuin lokasuojan kiinniruuvaaminen, joihin hommiin sielläkin otetaan lähes keitä vain.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Minä näen tässä vain työntekijän ja työpaikan kohtaamisen riippumatta koulutuksesta.
Ja jonkin samanlaisen kanssa pienyrittäjät kamppailevat ainakin osittain, kun kouluttavat ”valmistuneen” juuri omaan firmaansa ja sen työtehtäviin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mihin perustuu väitteesi päättötöistä? Onhan se nyt oikeasti eri asia, jos vaikka markkinoinnin tradenomi tekee päättötyökseen yritykseeen markkinointisuunnitelman, kuin että tekee jonkun mielikuvitusskenarion?
Kyllä minä näen opinnäytetyön osaamisen osoituksena ja yhtenä merkitsevänä dokumenttina työnhaussa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin sinähän se valitit mm tutkijakoulutuksesta. Se on nimittäin erittäin tärkeää, opintosuunnista voi kyllä keskustella.
Mitä tulee päättötöihin niin olen kahdet sellaiset tehnyt vaativista aiheista yrityksille aikanaan. Molemmat liittyivät kansainväliseen markkinatutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mitään hyötyä ei niistä ollut työssä. Työnsaannissa kylläkin. Työt on opittu töissä. Yli 40 vuotta niihin mennyt eikä valmista tule.
Ilmoita asiaton viesti
”Työnsaannissa kylläkin”.
Mitä muuta tarvitaan?
Ilmoita asiaton viesti
Näin maalaisjärjellä ajateltuna kerrankin järkevä kirjoitus paljon puhetta olleista koulutusleikkauksista..
Ilmoita asiaton viesti
Minua on syvästi ahdistanut se geneerinen itkeminen koulutusleikkauksista kun tiedän että toimintatavoissa yms. on todellakin mahdollista kehittyä. Vihreät onnistuivat kyllä hyvin vaalikamppanjassaan, vaikka missään koskaan ei tehty mitään järkevää analyysiä koulutuksen tilasta. Kyllä on varaa terävöittää.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa panostetaan kautta linjan määrään eikä laatuun. Mittarit ja palkitsemiset pitää tarkkaan harkita. Jos esimerkiksi ammattiin kouluttava laitos saa rahaa sen mukaan, miten valmistuneet työllistyvät, niin sillä on välitön vaikutus oppisuunnitelmiin ja niihin ammatteihin, joihin koulutetaan.
Koulutus on ollut pyhä lehmä, josta ei voida puhua asioiden oikeilla nimillä. Yläkoulussa opittu asenne, että ei tarvitse opiskella eikä aidosti yrittää, on täysin hiipinyt sisään ammattikouluihin. Ei tarvitse käyttäytyä eikä aidosti osata, kun opettajat kuitenkin päästävät läpi. Työnantajat ovat tämän tosiasian edessä, että osa työhöntulijoista on asenteeltaan ja osaamiseltaan työelämään sopimatonta.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin Antero! Nimenomaan määrää laadun kustannuksella. Tohtoreitakin valmistuu vajaan 2000 vuositahdilla siitä huolimatta että työttömyys on kasvanut 15v. Ja tämä sama trendi koko koulutuskentän.
Ilmoita asiaton viesti
Tohtorikoulutuksessa ei ole se syy vaan siinä mille aloille heitä koulutetaan. Kyllä tutkijakoulutus voi olla täysin kannattava sijoitus kaupallisesti. Itselläni on ollut alaisina ja kolleegoina sekä esimiehinä tekniikan sekä kauppatieteen tohtoreita. Heihin liittyy se hyvin yleinen ongelma, että jonkun muun on osattava myydä heidän osaamisensa sisäisesti ja ulkoisesti. Eli osattava muuttaa se osaaminen rahaksi.
Ilmoita asiaton viesti
En ole eri mieltä ollenkaan siitä, etteikö se voisi olla täysin kannattava sijoitus. Ja mielestäni sen pitäisi olla lähtökohta, ei voida kouluttaa yhteiskunnalle lähtökohtaisesti turhia tohtoreita (ainakaan yhteiskunnan laskuun). Ilmeisesti yliopistoissa tohtoreiden määrä on hyvä asia ja heidän osaamisalansa ja sen hyödynnettävyys on toissijaista.
En tiedä miten amerikassa menee, mutta veikkaan että korkeimmin koulutettujen työttömyys ei ainakaan ole ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnen jenkkien tilannetta työn kautta. Kyllä siellä on valtavasti koulutettuja töissä, joka ei vastaa heidän koulutustaan lainkaan.
Syy on se, että jenkeissä ei ajatella, että yhteiskunta olisi jotenkin vastuussa ihmisten työllisyydestä ja vieläkin vähemmän vastuussa siitä, että kukin saa koulutustaan vastaavaa työtä. Jokainen on täysin oman onnensa seppä.
Onhan se tylyä, mutta kun systeemiin syntyy niin ei muuta odota. Toisekseen korkeammat opinnot useimmat maksavat itse tai siis heidän vanhempansa yleensä.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan siellä myös stipendisyysteemejä? Asiasta enemmän tietämättä lienevät nuo panostukset aloille joissa voi työllistyäkin?
Ilmoita asiaton viesti
USA:n erilaiset stipendi- ja assarijärjestelmät haavivat parhaita käyttöönsä. Omat valinnat ratkaisevat ja ammatin vaihtaminen on ollut yleisempää (kuin meillä), jos työllistyminen hankaloituu. Tohtoreita on myös paljon paitsi yrityselämässä, myös esim. high schoolien ja community collegen palveluksessa
USA:n työelämässä tohtori voidaan ihan hyvin valita eri alaltakin, jos käy ilmi, että henkilöllä on koulutuksen antamia kognitiivisia yms. yhteistyövalmiuksia ja laadukkaan ajattelun ja uudistumiskyvyn eväitä.
Suomessa työlelämässä ei rekrytointivaiheessa aina osata arvioida kokeneen ja koulutetun taustapotentiaalia.
Jos esim. kulttuuri-insituutio tai -festivaali hakee pomoa, valittu on usein ”kirjailija, kuvataiteilija, pianisti, tanssija” jne. Näin siitäkin huolimatta, että tarjolla olisi taiteilija, jolla on myös kaupallis-hallinnollinen koulutus.
Ilmoita asiaton viesti
Sen lisään, että koulutuksen merkitystä liioitellaan siltäkin osin, että ihminen voi koulutuksestaan riippumatta päätyä uransa aikana ties mihinkä tehtäviin. Hyvinkin kauas koulutuksestaan. Se kertoo, että useimmat vaativatkin työt voi omaksua tekemällä. Kun on tilaisuus,halu ja kiinnostus.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä ehdottomasti. Oma ainakin ajatuksellinen piikkini kirjoituksessani oli sitä geneeristä koulutuslupaus/koulutusleikkaus jargonia kohti, että yksinomaan leikkaukset olivat pahoja. Kun tiedän koulutuskentästä jonkin verran, niin voin vilpittömästi sanoa että ei siellä kaikkea tehdä niin järkevästi ja tehokkaasti kuin voisi ja löysää on.
Ilmoita asiaton viesti
Väitöskirjan väsääminen on alasta riippumatta vain osoitus ko. alan tutkimusmetodologian hyvästä hallinasta. No, näin oli vuosikymmeniä sitten, mikä lie tilanne nykyään? Aika moni tekee väitöskirjan ihan pelkästään tiedon itsensä takia vailla akateemisen uran ambitioita tai taloudellisia intressejä. Jos väitöskirjoja lähestyään tuosta blogistin edustamasta ”talous ja työelämä edellä” -näkökulmasta, niin väitöskirjasta sitä vasta pitäisikin maksaa väittelijälle kunnon korvaus. Olisiko puoli miljoonaa sopiva summa? Tai miljoona? Joistakin väitöskirjoista nimittäin saattaa poikia tulevia voittoja, joita väittelijä itse ei saa omaan pussiinsa. Työelämä on muutenkin aivan liian yliarvostettua: yhä harvempi käy elmänsä aikana ylipäätään missään töissä ja tämä tulee jatkumaan. Voihan sitä silloin tehdä vaikka joutessaan väitöskirjan, jos kyvyt riittävät. Työttömissä tohtoreissa ei ole mitään kummalista, heitä nyt vain on ja tulee olemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla suomalainen erikoisuus se, että meillä koulutuksen määrä laskee halukkuutta lähteä yrittämään. Toisin kuin monessa muussa läntisessä sivistysmaassa.
”Työelämä on muutenkin aivan liian yliarvostettua: yhä harvempi käy elmänsä aikana ylipäätään missään töissä ja tämä tulee jatkumaan.”
Aika laittamattomasti sanottu. Toisaalta tähän voisi kommentoida, että kun meistä ei oikein ole itse tuottamaan ravintoamme, niin jonkun pitää hankkia se meidän pöytään. Jos ajat menevät oikein pahoiksi, saattaa tämän ruokkijan motivaatio hommata sitä ruokaa vähentyä. Mutta sillehän mitään ei voi jos työtä ei ole, se on toinen kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko kokeillut yrittämistä Suomessa? Ihan pakko kysyä tässä yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
En. Joskin olen kasvanut nuoruuteni ja varhaisaikuisuuteni yrittäjäperheessä ja vahvan(laajan) yrittäjäsuvun ympäröimänä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten saatat tietää miksi useimmat eivät yrittäjiksi ryhdy Suomessa. Sääntöverkosto, byrokratia ja verotus eivät innosta ottamaan riskejä. Ei varsinkaan pääomia ja aikaa vieviä. Taksikuskiksi, kyläkauppiaaksi tai kahvilanpitäjiksi uskalletaan, mutta nehän eivät ole varsinaisesti yrityksiä perustaltaan vaan ammatinharjoittajia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo on totta. Jos miettii hyvinvaltion rahoituspohjaa niin ei voi ymmärtää miksi yrittäminen ja sitä kautta työllistäminen on tehty niin vaikeaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Se johtuu siitä, että asioista päättävät ovat harvoin itse olleet työnantajia, vientiyrityksen pomoja tai konkan tehneitä yrittäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Toki jos suomalaista yhteiskuntaa katsoo taaksepäin, niin tämä on ollut suuryritysten ja ammattiyhdistysten korporatiivinen yhteiskunta missä yrittämisen esteet eivät ole olleet se ensimmäinen painopistealue päätöksenteossa.
Ilmoita asiaton viesti
Siltä varalta että kirjoituksen ensimmäistä linkkiä ei klikannut, niin tähän tiivistyy koko problematiikka tohtoreiden kouluttamisesta työttömäksi:
”Jos kouluttautuu 10 vuotta tohtoriksi ja jää työttömäksi, se on kansantalouden kannalta kestämätöntä ja yksilön kannalta hyvin valitettavaa”
ja…
”Yliopistot päättävät koulutettavien määrästä
Seuraavan neljän vuoden aikana koulutusta saatetaan kuitenkin hillitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa keväällä neuvottelut yliopistojen kanssa, jotta nämä pysyisivät 1 600 tohtorin vuositavoitteessa.
Viime vuonna tohtoreita valmistui yhteensä yli 1 800. Myös aiempina vuosina tavoitteista on lipsuttu ylöspäin”
Ilmoita asiaton viesti
Surullinen kirjoitus joka kertonee aika karua tarinaa niin Kokon kuin nykyhallituksen suhtautumisesta koulutukseen. Koulutus on ollut ja tulee jatkossakin olemaan elintärkeä osa siinä miten yhteiskunta menestyy. Valitettavasti vain nyt mennään täysin väärään suuntaan.
Vastaus koulutuksen mahdollisesti sisältämiin ongelmiin ei ole koulutuksesta leikkaaminen tai koulutuksen vähentäminen vaan koulutuksen laadun parantaminen.
Täytyy myöntää, että minun silmissäni nykyhallituksen suhtautuminen koulutukseen on sen suurin virhe ja se saattaa olla suurin virhe minkä poliittinen johtomme on tehnyt vuosikymmeniin vaikka tuolta ajalta isoja virheitä löytyykin.
Ilmoita asiaton viesti
Marko, löysitkö mitään pointtia kirjoituksestani? Minulla on kuitenkin tästä alasta kokemusta.
Vai onko se vaan niin että leikkaukset koulutukseen ovat aina absoluuttisesti väärin? Jos itse saisin päättää, niin laittaisin koulutuskentän uusiksi.
Esimerkiksi Marko, onko sinusta järkevää että Tamperelainen ammattiopisto järjestää metsäkoneekuljettanan koulutusta Etelä-Karjalassa, missä on oma ammattiopisto?
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi yliopistojen leikkaus oli pelkkä budjettileikkaus vailla ohjausvaikutusta. Paljon parempaan tulokseen olisi päästy tarkastelemalla erilaisten apurahojen osuutta yliopistojen toiminnassa. Käytännössä apuraharulianssia muuttamalla pidempien apurahojen suuntaan ja vähentämällä mm apurahojen sisältämiä rajoituksia ja raportointivelvollisuutta olisi voitu säästää byrokratiassa, nyt todellisuudessa byrkratia jäi ja säästettiin opetukseen käytettävästä ajasta (osin epäsuoraan, siirtämällä tukitehtäviä opetushenkilökunnan itsensä vastuulle – mm opintoneuvonnan leikkaukset).
Mitä leikkausten ”vääryyteen” tulee, niin yleensä kun jostain on jo valmiiksi leikattu tyhjät pois, ei systeemi oikein kestä heti perään tehtäviä uusia leikkauksia ellei samalla poisteta merkittävällä tasolla velvollisuuksia. Pelkkä leikkaus leikkauksen päälle on yleensä huono idea.
Ammattioppilaitosten säästöt taas ovat pitkälti säästöjä lähiopetuksesta, ja kaikella kunnioituksella itse en usko niistä koituvan mitään hyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Kun käy ammattioppilaitoksessa lähiopetustunnilla, niin omien empiiristen kokemusten perusteella 10 hengen ryhmästä 2 on erittäin kiinnostuneita, 4 himmailee tehden minimin ja 4 on kokonaan poissa tehden kirjallisesti korvaukset jälkikäteen. Vaihtelua varmaan aloittain.
Lähiopetus kuullostaa tärkeältä, mutta ei yksinään ole sitä. Erityisopetuksessa ja oppimisvaikeuksien esteiden poistamisessa on mielestäni se panostuskohde myös ammatillisessa koulutuksessa.
Itse en tiedä mitä yliopistojen leikkaus ja ministeriön ohjeistus sitä myöten tarkalleen pitää sisällään, sillä se on kokoomuksen tonttia, mutta erikoista että mitään vinkkiä ei ole annettu ohjauksen muodossa.
Se että esmes edellisessä hallituksessa leikattiin koulutuksesta ei automaattisesti tarkoita sitä, että silloin oli leikattu kaikki mikä oli mahdollista. Esmes tosiaan yliopistot voisivat pysyä siinä 1600 tohtorin vuosittaisessa suosituksessa eikä tarvitse ylittää sitä joka vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kyllä minä tunnen vihreitäkin joiden mielestä koulutus tässä maassa ei ole ihan optimaalisin mahdollinen…
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei väitä, että koulutus olisi optimaallisin mahdollinen. Ainakin oma näkemykseni on, että tekemänne säästöt tekevät järjestelmästä entistä huonomman, ei paremman. Eli muutosten pitäisi parantaa systeemiä, ei rapauttaa sitä niin kuin ne nyt tekevät.
Ilmoita asiaton viesti
Sepä se, kun ollaan erimielisiä että rapauttaako nämä muutokset. Oppositio toki väittää että rapauttaa. Itse näen alan sisältä monta epäkohtaa jotka voisi tehdä paremmin ja mistä voisi tehdä säästöä. Esmes ei metsäkoneenkuljettajan koulutusta tarvitse järjestää itärajalla Tampereelta käsin jos vieressä on oma ammattiopisto.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tohtorikoulutusta ei tarvita kaikkeen mahdolliseen ollenkaan. Jos haluaa tutkia musiikkia, taidetta, urheilua, sosiologiaa tai uskontoja niin se onnistuu ilman tohtorinhattuakin hyvin, vaikka muun työn ohessa. Arvelisin.
Ilmoita asiaton viesti
Joku mättää kun yliopistot tuottavat enemmän tohtoreita kuin koskaan, niitä on enemmän työttömänä kuin koskaan ja opetusministeriö neuvottelee yliopistojen kanssa että vähentäisivät tohtorituotantoa…
Ilmoita asiaton viesti
Aika usein kun joku ilmoittaa oppiarvokseen FT, niin monen työpaikan ovet sulkeutuvat sillä sekunnilla, vaikka tuo tohtori olisi oikein halukas, valmis ja pätevä hakemaansa työpaikkaan. Tiedän tapauksia, että työnhakija on jättänyt kokonaan maiinitsematta FT:n ja ilmoittanut työnhaun yhteydessä alemman oppiarvon. Tunnenpa myös yhden matematiikasta väitelleen, joka on koko aikuisikänsä toiminut maannviljelijänä eräässä Etelä-Suomen kunnassa vailla aikomustakaan hyödyntää matemaattista osaamistaan. Vai voisiko sitä hyödyntää viljelyshommissa, en tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Jotain on pahasti pielessä jos näin on.
Sen tiedän yrityselästä että ylikoulutettuja ei välttämättä haluta, sillä on suurempi riski että henkilö hakee uusia mahdollisuuksia ja ei välttämättä pysy firmassa sen jälkeen kun hänet on firman töihin koulutettu.
Jännä valinta matemaatikolta, mutta jos on sukutila tms. niin sehän velvoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan siinä pahasti pielessä jotain, kun FT:n tutkinto upottaa työllistymismahdollisudet. Tuossa vuosituhannen vaihteessa Wall Streetin pankkiirilikkeet ja hedge fundit palkkasivat mielellään teoreettisesta fysiikasta väitelleitä. Hiestä oikein kilpailtiin. Talostieteen tutkinnot eivät olleet se ensimmäinen vaihtoehto.
Ehkä sekä työntekijäpuolen että työnantajan puolen olisi tarkistettava kriteereitään: ei se tohtorin tutkinto nyt sentään oikeuta mihinkään kuninkuuteen, eikä noiden tohtoreiden palkkatoiveetkaan tavallisesti mitään yliampuvia ole, luulisin.
Ystäväni tosiaan viljelee sukutilaa ja ihan omasta tahdostaan. Matematiikka oli vain mielenkiintoinen nuoruuden harrastus.
Ilmoita asiaton viesti
Toki tohtorinhattu on statuskysymys väitelleelle ja varmasti se on statuskysymys myös yliopistolle. Ja epäilemättä joku hyötyy siitä että tohtoreissakin panostetaan määrään.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi epäterve ilmiö on myös eri opinahjojen markkinointipanostukset. Todella mittavia summia käytetään markkinointiin joilla kilpaillaan opiskelijoista. Oppilaitokset kilpailevat keskenään opiskelijoista markkinoinnilla maassa, jossa on maksuton koulutus.
Ilmoita asiaton viesti
Lahjattomien paikka ei ole yliopisto.
Ilmoita asiaton viesti
Mihinkäs lahjattomat menevät? Demareihin järjestöjyriksi?
Ilmoita asiaton viesti
#42
Demarit ei enään pysty heitä työllistämään ja he ovat joutuneet irtisanomaan entisiäkin tovereita.
Lahjaton yliopistossa voi olla erittäin lahjakas esim. sähköasentaja, timpuri, puuseppä jne.
Ilmoita asiaton viesti
On tässä sellaisia vanhan maailman haikujakin, että esmes mummoni aina sanoi että lukemalla pääset hyviin hommiin. Sitten jossain vaiheessa huomasin että ei sillä lukemisella ole juurikaan merkitystä vaan osaamisella ja oppimishalulla ja toki työelämäkin muuttui. Nyt on pulaa osaavista ammattilaisista, esmes sähköasentajista, timpureista.
Mielestäni Suomi on ylikouluttanut itsensä. Minä olen sheikki, sinä olet sheikki, kuka sytyttää nuotion?
Ilmoita asiaton viesti
#45
Suomi on tehnyt valtavasti virheitä. Ei yhdestä virheestä talous olisi niin kuralla.
Ilmoita asiaton viesti
Virheitä on tehty ja niiden korjaaminen on näemmä ylivoimaisen vaikeaa. Ehkä suomalaiset tarvitsevat todellisen kuilun pohjalle tippumisen ennen kuin tajutaan.
Ilmoita asiaton viesti
#50
Ilman ulkopuolista apua Suomi ei selviä. Luotan velkojien tuomaan apuun.
Ilmoita asiaton viesti
Se apu tulee kyllä jossain vaiheessa, se on selvä.
Ilmoita asiaton viesti
Tohtorin tutkinnon tarkoituskin on alkaa ammattitutkijaksi ja sijoittuminen on sitten sen mukaista muutamia aloja, kuten lääketiede, lukuunottamatta.
Korkeakoululaitoksemme olisi helppo toteuttaa säästöjä karsimalla yhteiskuntatieteiden ja pienemmässä määrin humanistisilla aloilla kokonaisia oppiaineita ja laitoksia,koska ne eivät tuota mitään tieteellisesti arvokasta tai tieteellistä ylipäätään (vaan poliittista ja aktivismia) eikä niillä ole mitään sellaista yhteiskunnallistakaan arvoa nykytilassaan, että siitä kannattaisi minkään yhteiskunnan mitään maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei voi koska koulutuksesta ei kuulemma saa leikata… #koulutuslupaus
Tämä juuri, siellä on oikeasti sellaisia aloja mitä ei kertakaikkiaan tarvitse pienen viennistä riippuvaisen maan verorahoilla tutkia.
Toinen ääriesimerkki voisi olla vaikka Israel. Siellä ei varmasti kouluteta turhaan ja osaaminen sekä tuotekehitys on huippuluokkaa maailman mittakaavassa. (en ota kantaa politiikkaan)
Ilmoita asiaton viesti
”Tohtorin tutkinnon tarkoituskin on alkaa ammattitutkijaksi ja sijoittuminen on sitten sen mukaista muutamia aloja, kuten lääketiede, lukuunottamatta.”
En tiedä mikä on tohtorin tutkinnon tarkoitus, mutta jos se on tuo, niin kaiken järjen mukaan 1800 tohtoria vuodessa tuohon on absoluuttisesti liikaa.
Itse näkisin korkeasti koulutetun jonkun yrityksen avainhenkilönä ja tuotekehityksen timanttina, kenties yrityksen perustajanakin kun on hankittu alan paras osaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa liike-elämään työllistymisen ja yksityisen sektorin hyödyttämisen ei tule itsestäänselvästi olla korkeakoulutuksen lähtökohta. Tutkimuksen tulee tuottaa uutta tietoa, eikä sen tarvitse välttämättä suoraan hyödyttää jotain firmaa. Tutkimuksen arvo ei määräydy ainoastaan sillä, mitä joku yksityinen taho on valmis maksamaan siitä. Korkeakoujen tulee pysyä uuden tiedon luomisen tyyssijoina ja uutta tietoa, myös humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta tulee tuottaa vain myös tiedon itsensä tuottamisen vuoksi. Harmi ettei tämä tunnu kaikille käyvän ja kaikki eivät arvosta esim. humanistista perustutkimusta, jokavoi avata uusia ovia spesifimpään tietoon.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä mielestäsi toteutunut Suomessa hyvin?
Ilmoita asiaton viesti
En oikein osaa sanoa. Olen kuitenkin kuullut että toisen maailmansodan aikaisesta Suomesta on tehty yllättävän vähän perustutkimusta, vaikka toisin luulla. Ainakin opiskelijoiden keskuudessa kiinnostusta tällaisen tutkimuksen tekoon kuitenkin löytyy. En tiedä miksi näin on.
Ilmoita asiaton viesti
Sepä se, mielestäni koulutuskenttämme on uudistamisen tarpeessa kun maailmakin on muuttunut.
Ilmoita asiaton viesti
En kaipaa kuitenkaan sellaista uudistamista, jossa vain välitöntä taloudellista hyötyä tuottavia tieteenaloja suositaan. Kuten yritn sanoa, on tieteellä ja tutkimuksella monenlaista muutakin käyttöä ja arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
No ei siitä ole kukaan varmasti eri mieltä. Mutta täytyyhän teilläkin siellä vasemmistossa olla ymmärrystä siitä, että rajallisten resurssien maailmassa pitää priorisoida jotenkin? Suomi paitsi että on pieni maa, ottaa 6 miljardia syömävelkaa vuosittain.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutusinflaatio ja sokea koulutususko on se juttu. Itse olen tätä järjestelmää katsonut 15 ajan sisältäpäin opettajana, mutta vuosikausia myös opiskelijana eri oppilaitoksissa. Epäkohtia on, lähtien jo yläasteelta (2000 luvun alussa annettiin vitosia vain siksi että päästään oppilaasta eroon, ehdot olisi opettaja joutunut omalla ajalla hoitamaan ilman lisäkorvausta).
Ilmoita asiaton viesti
Nyt olen pihalla.
Ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun mediassa ihmeteltiin miksi korkeakoulut kouluttavat automyyjiä. Sehän on juuri sitä mitä johdanto tarjoaa. Ei anneta valmiuksia, vaan koulutetaan vain suoraan firman tarpeisiin. Minkä firman ? Firmoja kun on Suomessakin aika monta. Siis veronmaksajien pitäisi kouluttaa firmoille valmiit tekijät. Samoin vaaditaan, että veronmaksajien on maksettava firmojen palkkakulut firmojen puolesta. Eipä ihme, ettei enää juurikaan näe sanaa ”yrittäjävastuu”. Se kun näyttää nakerretun liki olemattomaksi.
Useita vuosia sitten grynderit kailottivat, etteivät tarvitse enää missään rakennusmestareita. Työporukat ovat itseohjaavia. Niinpä mestarikoulutusta vähennettiin. Nyt ovat todenneet, ettei kukaan ohjaa työporukoita ja itkevät mestareiden perään. Mistä niitä nyt taiotaan, kun ei ole koulutettu ? Tekee hyvää rakentamisen laadulle.
Blogissa joku väitti, ettei koulutusta ollenkaan tarvita. Kaikkihan opitaan työssä. Tokkopa vaan. Tuota johdannon kirjoittaja silti peukutti iloisena. Kertoi myös, etteivät firmat halua kouluttaa ketään. Pitäisi saada täysin valmiita. Joita ei saa kouluttaa.
Suurin osa kirjoittajista näyttää mollaavan tohtorikoulutusta, mutta silti kaikesta koulutuksesta pitää leikata ?
SS-hallituksen mielestä Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla. Maailmassahan on vasta jotain 4 miljardia halpatyöläistä, joten miljoona tai kaksi lisää Suomesta on ehdottoman välttämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
En tunnista kommentoijan kritiikkiä ainakaan siitä, mitä itse kirjoituksellani tarkoitin.
Ja on lähtökohtaisesti laiskaa heitää ”SS-hallituksen mielestä Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla”. Ei, hallituksen mielestä niin ei ole, aivan absurdia ajattelua.
Olisko kommentoijalla mitään annettavaa itse kirjoitukseni kohtiin, vaikkapa tuohon kysymykseen että miksi Tampereen pitää järjestää metsäkoneenkuljettajan koulutusta itärajalla 330km päässä, kun alueella on oma ammattiopisto myös? Järkevää varainkäyttöä?
Ilmoita asiaton viesti
”…miksi Tampereen pitää järjestää metsäkoneenkuljettajan koulutusta itärajalla 330km päässä, kun alueella on oma ammattiopisto myös?”
Taitaa olla lakisääteistä hölmöilyä tai poliittista viisautta.
Ilmeisesti itärajalla itse koulutus oli euron verran halvempaa kuin Tampereella, joten sinne vaan. Viis muista kustannuksista.
Eräs pikkukunta oli hoitanut periferian koulujen ruokakuljetukset omana työnä. Ruoka valmistettiin keskuskeittiössä ja kuljetettiin periferian kouluihin autolla. Eräänä vuonna tuo kilpailutettiin ja oma kuljetus hävisi yksityiselle tarjoukselle 5 eur/pv hintaerolla. Kunta valitsi yksityisen, koska se näytti halvemmalta. Kuitenkin ruokakuljetuksia hoitanut kuski ja autonsa jäivät kunnan leipiin, koska oli paljon muutakin kuljetettavaa. Kunnan oma kustannus siis putosi vain auton km-kustannusten verran, mutta tilalle tuli koko yksityisen laskutus. Kokonaisuudessaan kunta siis maksoi ruoka- plus muista kuljetuksista enemmän. Noin kuitenkin tehtiin.
Oli lakisääteistä hölmöilyä.
Koko olemassaolonsa ajan hallitus on painostanut työntekijöitä yhä halvempaan ja halvempaan tekemiseen. On pitänyt joustaa ja tietenkin vain alaspäin. Itse tunnistan väitteeni oikein selvästi.
Ideani on edelleen, että Suomessa tarvitaan koulutusta. Ei suoraan firmoille räätälöityä, koska firmoja on siihen aivan liikaa, vaan ns. peruskoulutusta, joka antaa valmiudet oppia lisää.
Aivan kuten Suomesssa tarvitaan perustutkimusta, mistä firmat sitten voivat jatkaa ja kehittää jotain suoraan itselleen sopivaa. Emme voi ottaa firmojen tuotekehitystä veronmaksajien niskoille. Sen on edelleen oltava firmojen oma asia ja kustannus. Firmat taas eivät tee perustutkimusta, koska sillä ei saa pikavoittoja.
Ilmoita asiaton viesti
Miten nämä kaikki siun kokemat epäkohdat ovat tämän hallituksen syytä, joka on istunut vasta 1,5v ja sen päätöksistä ja niiden seurauksista ei ole juuri mitään seurantatietoa?
Kikykin astuu voimaan vastan ensi kesänä kun miun lomarahoista leikkautuu kolmannes.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä hallitus on ollut niin toimelias :-).
Eihän seurantaa vielä tarvitse ollakaan, jos tavoite ja tarkoitus on selvä.
Karkeasti liioitellen murhayritys on tuomittava, vaikkei onnistuisikaan.
Nyt myös rikoksen valmistelu on tuomittavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo mutta jos kuvaillaan ongelmia jotka ovat edellisten hallitusten tekosia, niin silloin sovi syyttää tätä hallitusta, jonka päätökset astuvat pikkuhiljaa voimaan.
Tai ainahan voi, jos on ideologisella asialla.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt voin kyllä tunnustaa että olihan tuo otsikointi provokaatio. Vaan niin ne tekevät minua fiksummatkin, otsikoivat ja kirjoittavat pari kappaletta alkaa hirmuinen hulabaloo keskusteluissa.
Sain jo twitterissäkin tästä palautetta että pitäisi painua siperiaan ja putinille töihin kun venäläiset ovat niin ikään sivistysvihamielistä kansaa.
Vaan ei ole montaa kommenttia tullut noihin pointteihin mitä kirjoituksessani nostin.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Ei voi syyttää nykyhallitusta edellisten teoista, JOS nykyhallitus ei ollenkaan ole kajonnut vanhaan päätökseen.
Oma päätös on oma päätös, vaikka se astuisikin voimaan myöhemmin.
Päätös on oma myös, jos viilaa vanhaa päätöstä joltain osin. Silloin on ollut mahdollisuus parantaa sitä (mitä lie tarkoittaakin), mutta ei ole ollut halua. Jos ei muuta mitään, vaan pelkästää lisää siihen jotain, silloin koko vanha päätös on oma.
Toki sitä aina toivoo, että nykyhallitus kumoaisi edellisten tekemän vastenmielisen päätöksen, mutta…
Tuosta on poikkeus: jos nykyhallituksessa on joku, joka on aikaisemmin masinoinut kritisoitavan päätöksen, silloin vanha menee herkästi nykyisen piikkiin. On epäiltävissä, että vanha ”masinisti” on sotkeutunut asiaan ja kuulemma jos ministeri jotain kovasti haluaa, muut sen hänelle antavat. On taas nykyisen oma päätös.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tai näin, aina väärin päin, mitä nykyhallituksen tekemiseen tulee. Ei siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida tämäkään puliveivauskirjoitus pelastaa hallitusta, ja persuja varsinkaan, siltä täysin kiistämättömältä tosiasialta, että elämme kaikkein koulutusvastaisimman hallituksen aikoja.
ps. Miksi puheenjohtajat poseerasivat ek-vaalien alla opiskelijoiden kanssa hymyillen, leikkauksia vastustavien lupaus-plakaattien takana? Eikö silloin tiedetty sitä, mitä heti vaalien jälkeen tiedettiin?
Ilmoita asiaton viesti
Eero, olisiko siulla muuta kommenttia kirjoitukseen kuin että hengentuotteeni oli ”puliveivauskirjoitus”.
Otan tuon *ittuiluna.
Ilmoita asiaton viesti
”Eero, olisiko siulla muuta kommenttia kirjoitukseen kuin että hengentuotteeni oli ”puliveivauskirjoitus”.
Otan tuon *ittuiluna.”
Kuten totesin, nykyiset hallituspuolueet eivät ennen viimeisimpiä ek-vaaleja lainkaan paljastaneet, että heidän mielestään eri asteiset koulutukset ammatillisesta tohtoritasoon ovat metsässä, ja että leikkaamalla asioihin puututaan heti vaalien jälkeen. Tämähän on asian ydin, ihmiset eivät saaneet äänestää leikkauslistojen puolesta, vaan äänestivät leikkauksia vastaan. Jos pidät ittuiluna sitä, että on tapahtunut suuri vaalilupauspetos, en voi auttaa. Pidän enemmän sellaisesta poliittisesta toiminnasta, missä vaaleihin lähdetään ihan oikeasti peruslupaukset edellä. Kaikki jotka lupasivat olla leikkaamatta, leikkaavat.
Ilmoita asiaton viesti
Huokaus. Onko siulla mitään pointtia kirjoittamaani? Siihen mihin väitteeni pohjustan?
ESIM:
Onko mitään järkeä että ”Etelä-Karjalan Ruokolahdella on metsäkoneenkuljettajan koulutus joka järjestää Tampereen seudun ammattiopisto (etäisyys Tre-Ruokolahti = 325km). Vaikka täällä on oma ammattiopisto Sampo.”
Tai onko mitään järkeä siinä, että opinahjot käyttävät valtavia summia mainostamiseen, kun kyse on maksuttomasta opiskelusta?
Ilmoita asiaton viesti
No, näinä yksityistämisten ja kilpailutusten nimeen vannovien aikojen hengessä, kaikki koulutuslaitokset kilpailevat keskenään. Tukia saavat enemmän menestyneet.
Meillä on ehkä se perustavanlaatuinen katsantokantaero, että olet havainnut koulutusleikkaukset ja yleissivistävän koulutuksen alasajon tarpeen juuri tämän hallituksen aikana. Itse asiassa puolustat poliittisin perustein hallituksen vihamielistä koulutuksen kurjistamispolitiikkaa. Etenemme tämän hallituksen kovalla työntöavulla kohti puhelinmyyntiyhteiskuntaa.
Akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan, ja siellä tosiaankin suuntaudutaan väärille aloille. Joku opiskelee slaavilaista filologiaa, toinen jotain kulttuurituottamista. Väärin, huutaa moni persu. Jos kuitenkin katsomme menestyvien yhteiskuntien opiskelu- ja arvostuskertoimia, ne eivät ole pelkkiä ”insinööriyhteiskuntia”. Sen näkee Suomessakin siitä, että kaupungit vetävät, syrjäkylät autioituvat.
Maksuttomuus opiskelussa Suomessa, on Suomen suurimpia kilpailuvaltteja. Se mobilisoi kaikki mahdolliset tulevat kyvyt. Opiskelun suuntia pitää aina miettiä liiallisten ”muotiopintosuuntien” tasaamiseksi. Puolueiden kannattaisi esittää näistä mielipiteitään. Mieluummin vaalien alla.
Ilmoita asiaton viesti
”olet havainnut koulutusleikkaukset ja yleissivistävän koulutuksen alasajon tarpeen juuri tämän hallituksen aikana”
Miksi väität tuollaista? Mihin perustat väitteesi? Olen vain sattunut olemaan opetuskentässä vuodesta 2000 alkaen ja olen nähnyt näitä kipupisteitä. Ei tämä ole tämän hallituksen aikainen ongelma, vaan todella pitkän ajan juttu, mitä koulutuksen resurssointiin tulee. Saako olemassaolevaan puuttua: ei saa, sanoo demarit ainakin.
En näe sinun kommentissasi mitään järkeä.
Ilmoita asiaton viesti
”En näe sinun kommentissasi mitään järkeä.”
Okey. Kuittaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, et kuitenkaan vastannut mistä miulle tuli suuri suru. Olet kuitenkin aktiivinen kommentoija, joten soisin asiaan tarttumista ennen kaikkea.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyn vielä, että äkkiä kuultua, onko sinusta järkevää varainkäyttöä jos…
”Etelä-Karjalan Ruokolahdella on metsäkoneenkuljettajan koulutus joka järjestää Tampereen seudun ammattiopisto (etäisyys Tre-Ruokolahti = 325km). Vaikka täällä on oma ammattiopisto Sampo.”
Mitä mieltä Eero?
Ilmoita asiaton viesti
Mikko kun olen lukenut noita kirjoitukseen saamiasi kommentteja, niin näyttää siltä ettei koulutukseen ainakaan oppisitiopuolueiden kannattajat halua tehdä uudistuksia perusrakenteisiin. Olen ymmärtänyt tämän hallituksen koulutusleikkausten olevan osa juurikin rakenteiden uudistamista. Tuolla uudistamisella pyritään siihen ettei koulutettaisi esim. liikaa aloille, joilla ei ole tarvetta, vaan kohdennettaisiin rahat oikeisiin ”kohteisiin” eli työpaikkojen luomiseen opiskelun päättäneille.
Sipilän hallituksen päivitetyssä hallitusohjelmassa todetaan kolutuksesta ”Osaamisen ja koulutuksen painopistealueella uudistetaan suomalaista koulutusta peruskoulusta korkeakouluun sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Näillä toimilla nostetaan osaamisen tasoa, vähennetään syrjäytyneiden nuorten määrää, lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta sekä luodaan uutta koulutusvientiä.”
http://vnk.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunn…
Yksityiskohtaisemmin uudistamisesta kerrotaan hallitusohjelman (linkki) sivulta 31 alkaen. Kannattaa lukea jottei puhuta leikkauksistakin ilman parempaa tiedonjyvää. Hallitusohjelma pyrkii todellakin uudistamaan koulutusta tarpeita vastaavaksi, joka on hyvä suunta. Ei tosin niille, jotka haluavat rämpiä vanhoja latuja pitkin, vaikka lumi sulaa alta pois.
Ilmoita asiaton viesti
Lappeenranta sopii mainiosti metsäkoneen kuljettajan koulutusviennin tukikohdaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ööh, kuis? Ei Lappeenrannassa kouluteta metsäkoneen kuljettajia. Niitä koulutetaan Ruokolahdella tamperelaisittain.
Ilmoita asiaton viesti
”Sipilän hallituksen päivitetyssä hallitusohjelmassa todetaan kolutuksesta Osaamisen ja koulutuksen painopistealueella uudistetaan suomalaista koulutusta peruskoulusta korkeakouluun sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Näillä toimilla nostetaan osaamisen tasoa, vähennetään syrjäytyneiden nuorten määrää, lisätään tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta sekä luodaan uutta koulutusvientiä.”
Jos tuon ohjelman oikein rivien välistä luen se tarkoittaa, että joihinkin yrityksiin tai jollekin alalle koulutetaan verorahoilla valmiita myyjiä tms. Joku on jollain (kepuli?)keinolla päässyt poliitikkojen suosioon ja nyt nauttii sen hedelmistä. Ainakin toivoo nauttivansa.
Pieleen menee. On tyhmää kouluttaa vain muutamaan yritykseen tai jollekin alalle valmiita myyjiä tms. Yritys tai ala saattaa jo muutaman vuoden kuluttua kuihtua pois ja entäs sitten ?
Muutenkin yritysten liian tarkka kuunteleminen on iso riski koko maalle.
Aikanaan grynderit kailottivat, etteivät enää tarvitse rakennusmestareita, koska työryhmät ovat itseohjautuvia. Niinpä mestareiden koulutusta vähennettiin. Muutama vuosi sitten samat grynderit itkivät, etteivät löydä mistään mestareita. Ryhmät eivät olleetkaan itseohjautuvia. Todellisuudessa niitä ei ohjannut kukaan ja se näkyy rakentamisen laadussa.
Ideani on edelleen, että Suomessa tarvitaan koulutusta. Ei suoraan firmoille räätälöityä, koska firmoja on siihen aivan liikaa, vaan ns. peruskoulutusta, joka antaa valmiudet oppia lisää.
Aivan kuten Suomesssa tarvitaan perustutkimusta, mistä firmat sitten voivat jatkaa ja kehittää jotain suoraan itselleen sopivaa. Emme voi ottaa firmojen tuotekehitystä veronmaksajien niskoille. Sen on edelleen oltava firmojen oma asia ja kustannus. Firmat taas eivät tee perustutkimusta, koska sillä ei saa pikavoittoja.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Mansala, ei kannata tutkiskella rivien välistä yhtään mitään, sillä se on pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Kannattaa lukea edelliseen kommentiini liittämästä linkistä uudistuksen perusteet ja mihin niillä pyritään.
HALLITUSKAUDEN TAVOITTEET PAINOPISTEALUEELLE:
1. Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.
2. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.
3. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
4. Tutkimus‐ ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.
5. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.
Kärkihankkeiden rahoituskustannuksina on arvioitu ohjelman mukaan panostettavan yhteensä n. 290 Me vuosina 2016 – 2018. Hankkeet valmiina 2018.
Miksihän vihreiden suurpopulisti Ville Niinistö ei ole muiden oppositiopuolueiden tavoin ottanut mitään kantaa näihin kärkihankkeisiin? Ei ole, sillä totuudenvastainen puhuminen on miellyttävämpää saada kannattajiksi opiskelijoita. Hallituksen uudistamistoimet taas koituvat tulevaisuudessa juuri opiskelijoiden hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielikuvitus on tärkeää.
On suorastaan rikollisen sinisilmäistä uskoa sellaisenaan kaikki mitä poliitikot sanovat.
On aivan normaalia, että poliitikot valehtelevat esim. ennen vaaleja ja sitten vaalien jälkeen ”kääntävät takkinsa”. Jos eivät käännä, jopa siitäkin heitä moititaan ankarasti.
Tavoite 3 on juuri sitä mitä vastustan: myyjien koulutusta.
Muut ovat sanahelinää.
Kohtaan 1 on saatu mm. suosikkisana ”digitalisaatio”. Tuo taikakalu, joka ratkaisee mailman kaikki ongelmat. Tai ratkaisisi, ellei hakkereita olisi ja jos se tehtäisiin kunnolla eikä juoksussa kusten.
Miten noita mitataan ?
Kohta 2 näyttäisi olevan mitattavissa. Jos koulutusmäärät pudotetaan vaikkapa puoleen, toki keskeyttäneitäkin on lukumääräisesti vähemmän. Onko se silti Suomen etu ?
Miten kohta 4 mitataan ? Mutulla ?
Mitä tarkalleen tarkoittaa kohta 5 ? Että koulutamme suomalaisten veronmaksajien rahoilla ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka sitten valmistuttuaan menevät kotiin kilpaillakseen Suomea vastaan ? Tuotahan koulutusvienti varmaan tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on saanut kokemusta Suomen, Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain korkeakouluista, niin (vastaavan kokoisten yksikköjen osalta) Yhdysvallat voittaa uudistumiskyvyllään, ketteryydellään ja vitaalisuudellaan sen vertailukisan.
Niiden avulla se rekrytoi myös lisäarvoa tuovia yksilöitä niin opiskelijoiksi kuin henkilökuntaansakin: ahkeraan työhön ja laatuun. Nepotismiin ei ole varaa, kun kilpailu on kovaa.
Kyse on siitä, miten traditio ja innovaatio suhtatuvat toisiinsa ihmisten päissä ja käytännön toiminnassa. Tästä aiheesta on kirjoitettu useita artikkeleita (mm. Mary Ann Rees, Marcello Sorce Keller), joiden joukossa on muutama omakin suomalaisille lukijoille.
Bengt Holmström on haastatteluissa usein viitannut näihin eroihin.
Ilmoita asiaton viesti