*

Mikko Kokko Mielipiteitä, fiiliksiä.

Kielen oppimisesta mukavaa - pojatkin oppivat ruotsia.

Olen kirjoittanut ruotsinkielen asemasta ja merkityksestä ennenkin, viimeeksi varsinaisesti 15.8.2013 kirjoituksella Talar du engelska.

Kirjoituksieni pointti on aina ollut oma haluni tuoda todellisuutta iskulauseiden ja vastakkainasettelujen väliin. Kaksikielisyys ei ole mielestäni rikkaus kuin ahvenanmaalla, jossa pakolliset kielet ovat vain äidinkieli ja englanti.

Oma historiani ruotsinkielen suhteen on lyhyesti se, että kaikki pakolliset kurssit ja kirjoitukset (yo) on erilaisilla ratkaisuilla hoidettu. Olen pätevä ottamaan työn vastaan missä vaaditaan virkamiesruotsia. Vaikka en ruotsinkieltä kyllä osaa pätkääkään, kun viimeeksi ja ylipäänsä koskaan olen sitä vain eri opinahjoissa käyttänyt.

Työkseni olen muuten opettanut 15v. Nyt pari vuotta takana eduskunnassa ja pari edessä, sitten ehkä jotain muuta taas.

Oma pian 14v poikani taannoin avautui turhautumistaan minulle. Kysyi että miksi ruotsinkieli on vaikea. Jätkällä keskiarvo 9,4. Nielin ylpeyteni, kieleni ja antipatiani ja totesin pragmaattisesti että helpommalla fiksuna selviät kun hoidat kielen kotiin. Onhan se portti sitten saksankieleen mitä aloitat syksyllä kasiluokalla.

Nauroi paskaisesti. Tuolle porttiteorialle. Mutta fiksu poika se on, pelaa nyt nettipelejä swe/eng servereillä pelkkien englanninkielisten servereiden sijaan. Oppii pelaamalla. Nej wood kombinaatiot ei haittaa kun oppimisen viitekehys ja motivaatio on kohdallaan.

Oppii.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Kysyi että miksi ruotsinkieli on vaikea."

Outo kysymys, koska ruotsin kieli on yksi maailman helpoimmista kielistä. Sanavarasto on suppea, keilioppi vähäinen ja looginen. Se on todellinen "klarspråk". Vaikea kuvitella, että joku muu kieli voisi olla juurikaan helpompi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jeps. Pojan "vaikea" tulee siitä, että on aika kansainvälinen kuten ikäisensä. "Vaikea" ei ole vaikeaa fiksun nuoren mielessä, vaan se on sana kuvaamaan asian turhuutta. Kun ei kiinnosta, kun ei palkitse, kun ei näe tulevaisuutta niin ilmaisee asian vaikeana.

Ihmettelee miksi pitää ruotsinkieltä opiskella, kysyy että mikä pointti siinä on ja mihin sitä tarvitaan.

Olin rehellinen. Opiskele, älä tee turhaa vuorta. Hyötyä sinulle siitä ei ole. Sen verran jäbällä on netissä jo ruotsinkielisiä kavereita nettipelissä että tietää englannin olevan the kieli.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Hyötyä sinulle siitä ei ole"

Sorry, mutta täytyy todeta, että olet todella harvinaisen epämotivoiva isä pojallesi.

Olen itse työskennellyt kansainvälisessä konsernissa, jossa englannin kieli oli konsernikieli, mutta skandinaavisissa kokouksissa puhuttiin aina ruotsia. Asustelin myös Ruotsissa viitisen vuotta kyseisen konsernin palveluksessa ja ilman ruotsia se ei olisi tullut kysymykseenkään.

Sen jälkeen Ruotsin ja Suomen välinen kaupankäynti ja yritysfuusiot ovat tulleet entistä yleisemmiksi.

Olet siis väärässä,

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #4

Kiitos Juha kohteliaisuudestasi.

Sanoit että:

"Sorry, mutta täytyy todeta, että olet todella harvinaisen epämotivoiva isä pojallesi."

Oikeasti pidän tuota erittäin loukkaavana. Poikani oppii ruotsinkielen, ei siinä. Hyvä hänelle, sitä tarvitaan, tai kahta kotimaista tarvitaan ahvenanmaan ulkopuolella. Tarkoitukseni on ja on ollut tehdä sen opiskelusta mahdollisimman helppoa ilman että murkku ei pidä minua valehtelijana.

Kouluissa ainakin. Mutta pointtini on se, että en tartuta antipatiaani ruotsinkieleen tai hänen vaatimaa merkityksellisyyttä. Itse kävin kovan koulun ruotsinkielen kanssa. Kun huomasin etten pääse lukiosta läpi jos en opi ruotsia, niin opiskelin ulkoa ruotsikielen 8-luokan kirjan ja hoidin homman.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #4

Juha-kiltti, kerrot nyt vanhoista hyvistä ajoista, joita nuoret eivät enää nykypäivänä kohtaa. Englanti on täällä tänään kaikkialla:)

Käyttäjän MikkoKayhko kuva
Mikko Käyhkö Vastaus kommenttiin #4

Oma kokemuksesi tekee asian täysin todeksi jokaiselle? Älä nyt aikuinen ukko viitsi.

Nokitan ihan piruillakseen, että itselläni on ollut ruotsalaisia esimiehiä ja muitakin kollegoita, mutta yrityskieli on aina ollut englanti. En ole asunut Ruotsissa, mutta sillä ei ole kotimaan asioiden kanssa mitään tekemistä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Esimerkki swe/eng pelistä:

"Any wood here?"

"nej wood"

"Nej?"

"no wood"

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Ilmeisesti, kantaruotsalaisen taksikuskin kanssa keskustelin matkalla Vikingin satamaan kuudennen Tukholman marathoninin jälkeen. Kerroin yli kuuden tuhannen suomalaisen juosseen kisan. Taksikuski ihmetteli koko juoksua ja väitti olevansa kyvytön juoksemaan edes kahtasataa metriä. Ruotsi on yliarvostettu, mutta hieno maa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Hieno homma. Juttelit ruotsinkieleksi?

Miun noloin homma oli gamla stanilla kun yritin ruotsinkielellä ostaa jäätelöä ja tyttö sanoi että puhun mä suomeakin.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Puhelimessa on Google-kääntäjä Telefonen har Google-translatorn,
https://www.youtube.com/watch?v=vGCo1LRAjmU

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kävin muuten espanjassa taannoin. Ne ei osaa englantia monessakaan paikassa, mutta googlella oli appi joka käänsi espanja-englanti-espanja pelkästään kameran mukaan.

Selvittiin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

No en mä pelkkää virkamiesruotsia pidä oikein minään. Moni työnantaja, myös julkinen, vaatii ruotsin käytännön osaamista koska sitä toimen hoitamiseen vaaditaan.

Siinä ei minimitasokokeen läpäisy auta. Pystytkö toimimaan tehtävässä, rutiinitehtävissä jossa suuri osa työkavereista, asiakkaista ja yhteistyökumppaneista on ruotsinkielisiä. Jos et pysty niin uramahdollisuudet ovat osaltasi ohitse.

Ainakin täällä lounaisrannikolla ruotsinkielen suosio on kasvussa. Ruotsinkielisistä päiväkoti- ja koulupaikoista on lisääntyneen kysynnän myötä jatkuvaa pulaa. Omakin jälkikasvuni on virallisesti nyt ruotsinkielisiä, oikeasti kaksikielisiä.

Kaksikielisyys on monesta rikkaus, vaikka blogistista ei olekaan. Toivottavasti ei tule päivää jolloin kansalaiset pakotettaisiin valitsemaan joko tai. Ainakaan täällä lopputulos ei välttämättä olisi blogistille mieleinen vaan ns 'saat mitä tilaat'

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiteyttäen voi siis sanoa, että ruotsin kielen opiskeleminen Suomessa on helppoa, hauskaa ja hyödyllistä!

Käyttäjän MikkoKayhko kuva
Mikko Käyhkö

Valinnanvara on aina hienoa! Sitä ei tule kenenkään riistää toiselta. Jos ihminen haluaa ja tarvitsee oppia ruotsia - hienoa; mutta jos ei, niin yhtä hienoa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nykynuorista harvalle se on rikkaus, kun suuntautuminen on enemmän kohdistunut suurempiin ja puhutuimpiin kieliin, joista on nuorille itselleen enemmän hyötyä. Ei tarvitse ottaa sitä noin jyrkästi, joko tai, - vaan se on yksi valinta monien muiden kielten joukossa. Eihän se teidän kaksikielisten asemaa mitenkään pitäisi häiritä?

Minulla on lapsenlapsia ikäluokasta 8, 12, 14, ja 19, joten olen hyvin perehtynyt heidän ja heidän ystäviensä mielipiteisiin pakkoruotsin tarpeellisuudesta koko ikäluokalle. Siitä on tietysti hyötyä monille ja erityisesti jatko-opiskeluissa, kun ruotsinkielisille opintopaikoille on helpompi päästä, mutta kaikille sekään ei riitä motivoimaan heitä ja monille muu eurooppalainen maa yliopistoineen merkitsee paljon, paljon enemmän.

Eihän kukaan juuri enää halua edes matkustaa Ruotsiin, kun se on niin samankaltainen maa kuin mekin:) Liian tuttu ja turvallinen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, mitäpä sen kieltäkään oppimaan. Kun on niin samanlainen maa ... ;)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Hej! Jag heter Olle! Jag bor i Talkulla. Jag har en hund. Jag spelar ishockey i Talkulla IFK. Jag har en flask om Jaffis.

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Juha Kuikka:

"Kysyi että miksi ruotsinkieli on vaikea."

Outo kysymys, koska ruotsin kieli on yksi maailman helpoimmista kielistä. Sanavarasto on suppea, keilioppi vähäinen ja looginen. Se on todellinen "klarspråk". Vaikea kuvitella, että joku muu kieli voisi olla juurikaan helpompi.

---------------------------------
Suomenkieliselle surukieli voi olla helpon puoleista, vaan ei riikinruotsalaisille, jotka mongertavat vähän miten sattuu.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kyllä se oli kauhiaa, Bonnierin toimari piti juhlapuheen jonkin yrityskaupan jälkeen englanniksi ja Jörkka Donner(wetter) suivaantui niin maan perusteellisesti moisesta etikettivirheestä shampanjanhuuruisessa tilaisuudessa.....

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Englannin asema valtakielenä tulee vääjäämättä laskemaan tulevina vuosina/vuosikymmeninä. Nythän sitä itsestäänselvyytenä täällä käytännössä kaikki joutuvat pakolla opiskelemaan.
Järkevintä olisi nostaa saksa ja ranska rinnalle. Oppilas voisi sitten valita noista.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

No joo, Kiina tietty tuo ainakin painetta. Mutta mitä olen kuullut, pyrkivät oppimaan sielläkin englantia.

Saksassa taas on hienoa se, että puhuvat sujuvasti englantia. Espanjassa isompien kaupunkien ulkopuolella on ainakin tuskaa kun juuri kukaan ei puhu englantia. Sama lienee Ranskassa.

Kyllähän äidinkielen jälkeen englanti on fiksuin valinta. Kolmanneksi joku iso kieli. Näin tekevät Ruotsissa ja ahvenanmaalla. Normaalin ihmisen (suuren enemmistön) kapasiteetti oppia ja käyttää kyllä jää sinne max kolmeen kieleen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Äidinkielen asema on siitä mielenkiintoinen että sitähän osaavat kaikki ilman kouluakin.
Ja kun kuulemma kaikista meistä tulee ruotsin poistuttua vienti-insinöörejä Kiinan, Singaporen ja Brasilian markkinoille niin tarviiko siinä sitten osata adessiivin ja ablatiivin tarkkaa määritelmää.

Kovin usein se kielivapauskeskustelu loppuu kuin ruoto pyrstöön kun aletaan miettiä äidinkielen asemaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #23

Mielestäni ruotsinkielen poistuttua meille ei käy sen kummallisemmin kuin ruotsalaisilla tai ahvenanmaalaisille.

Pointtini on, että kyllä tavallisille suomalaiselle tallukalle 2 vierasta kieltä on oikeasti ponnistus oppia, saatikka ylläpitää osaamista. Nyt noista toinen paikka menee toiselle kotimaiselle ahvenanmaata lukuunottamatta.

Nythän realismia on se, että englantia osataan jonkun verran eli turistia osaa melkein jokainen edes auttavasti auttaa, mutta ruotsia ei vaan suurimmassa osassa maata koskaan tarvitse eikä sitä vain osata. Itsekin tykkään käydä silloin tällöin Tukholmassa ja on tosi positiivista kun hekin ymmärtävät tosi hienosti englantia.

Tallinnassa pärjää yllättävän hyvin suomeksi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #24

Ainakin julkista keskustelua seuranneena uskomattoman monella tuntuu olevan käsitys että ruotsin poistuttua missä tahansa koulussa voisi valita minkä tahansa maailman kielistä. Kunhan se ei ole ruotsi.

Niinhän ei tietenkään tule toteutumaan vaan moni tulee pettymään. Kiintoisaa onkin sitten seurata onko tuollaista käsitystä viljelleillä poliitikoilla ja mielipidevaikuttajilla kykyä kantaa konkreettisesti vastuu antamistaan vääristä mielikuvista. Vai meneekö politiikka taas hieman enemmän rikki.

Mitä taas suomen puhumiseen Tallinnassa tulee, mä pidän sitä herrakansaideologian suurimpana junttiuden osoituksena. Hävettää oikein.

Kielen tai minkä tahansa asian opettelu ei taatusti ole lapsesta mukavaa jos vanhemmat jatkuvalla syötöllä painottavan sen olevan turhaa. Ja että miten paljon parempi tulevaisuus lapsella olisi jos ei tarvisi opetetella tätä tai tuota asiaa.
Itse en sellaista karhunpalvelusta pilteille tekisi koska ne voivat jonain päivänä tulla syyttämään asiasta. Ja silloin se on myöhäistä hyvittää tekemäni vahinko.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #25

"Mitä taas suomen puhumiseen Tallinnassa tulee, mä pidän sitä herrakansaideologian suurimpana junttiuden osoituksena. Hävettää oikein."

Jaa.

Mitä taas ruotsin puhumiseen Helsingissä tulee, mä pidän sitä herrakansaideologian suurimpana junttiuden osoituksena. Hävettää oikein.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #25

Kyllä sinä sitten jaksat Tomi todistella aina vain, että pettymyksiä tulee, jos pakkoruotsia ei enää olisi. Ne nuoret joita minä tunnen ja heitä on paljon, haluavat opiskella vieraita kieliä oman tarpeen ja valinnan mukaan. Mitä sinä menetät, jos pakkoruotsi lopetetaan?

Ei ole mitään mieltä kaikkien suomalaisten opiskella ruotsia, jos sitä ei juuri koskaan tarvitse. Et sinäkään haluaisi uhrata aikaasi turhaan kieleen, koska aika meillä kaikilla on myös hyvin rajallinen. Opiskelkoot ruotsia ne, joilla on siihen kiinnostusta.

Sinulle ruotsi on avain onneen ja menestykseen ja se on ihan hieno homma sinulle, mutta anna meidän muiden tehdä omat ratkaisumme, jotka ajattelemme toisin. En minäkään katsoisi missään tilanteessa, että juuri minä tiedän, mikä on muiden lapsille parasta, kun puhutaan kielivalinnoista.

Perusasiat kaikkien pitää opiskella, kuten muutkin maat tekevät, mutta siihen ei kuulu pienen kielialueen vieras kieli, josta ei ole globaalissa maailmassamme mitään hyötyä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Tallinna on muuten tässä mielessä poikkeus Eestissä. Ja sielläkin suomen kielen sujuva osaaminen on vähentynyt Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Vielä 70-80 -luvuilla varsinkin nuoret Tallinnassa puhuivat suomea niin hyvin, että käytännössä oli sama olisiko jutellut turkulaisen kanssa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #26

Syykin oli ihan selkeä, lähes kaikki virolaiset seurasivat suomalaisia tv-ohjelmia silläkin riskillä, että se ainakin jossain vaiheessa oli siellä kiellettyä. Nyt nuoriso opiskelee englantia ja hyvin usein myöskin saksaa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Perustuslaki itsessään on siis jonkinasteinen ongelma, koska se ei pysy vain sen omassa lestissään, mutta suurin ongelma on kuitenkin perustuslain tulkinta, kuten nyt "Sote" sotkussa on huomattu moneen kertaan.

Samoin perustuslaissa olevalla kansalliselle kaksikielisyydelle ja vapaalle kielivalinnalle on tulkinnassa, jota perustuslakivaliokunta tekee, annetaan liikaan valtaa tahoille, joille valtaa ei pitäisi antaa perustuslakiasiantuntijoille” ja heidän ”asiantuntijalausuntoille”. Tässä RKP on onnistunut hyvin pitämään puolensa lobbareittensa avulla. Muistettakoon Paavo Lipponen

Näillä ”perustusasiantuntijoilla” ei ole mitään vastuuta ”asiantuntijalausuntojensa” kautta, mutta he osaavat lainopillisella asiantuntemuksellaan sälyttää vastuunsa muille kuin itselleen lautakunnalle ja sen poliitikoille. Nämä ”perustusasiantuntijat” ovat ikään kuin takapiruja ilman vastuuta.

Perustuslakituomioistuinmallissa tuomareilla on tuomarin (virka)vastuu ja perustuslakivaliokunnan kansanedustajajäsenillä on poliittinen vastuu eduskuntavaaleissa.

Suomen perustuslain heikkous joiltakin kohdalta onkin sen yksityiskohtaisuus, joka ei kestä nopeasti muuttuvaa maailmaa. Suomen perustuslaki ei kestä aikaa ja ajassa muuttuvia yhteiskunnan toimintatapoja. Vaikka laki alkaa lyömään koko kansallista etua ja demokratiaa vastaan.

Toimituksen poiminnat

Sivut